Perimmäisten kysymysten äärellä

Mikään ei ole niin irvokasta kuin se että köyhät ja hädänalaiset alkavat sortaa toisiaan. En lue somen pakolais ja maahanmuuttaja keskusteluja. Negatiiviset jutut häiriköivistä pakolaisista ylittävät uutiskynnyksen helposti. Jos on kokenut pahaa ja kuolemanvääraa voi olla häiriöaltis aivan varmasti. En pidä maahanmuuttajien ja oman maamme vähäosaisten ja syrjäytettyjen vastakkain asettelusta. Pitäisi ennemminkin miettiä mistä kaikki johtuu ja miksi tähän on tultu. Mistä pakolaisuudessa on kysymys ja mikä sen on synnyttänyt.

Mietin mielessäni länsimaisen ihmisen valmiutta tinkiä omasta hyvinvoinnistaan yleisen kurjistumisen hidastamiseksi. Saavutetuista eduista ei niin vain luovuta. Tarkoitan nyt todella rikkaita ja hyväosaisia. Köyhiltä ja syrjäytetyiltä on luonnollisesti helppo ottaa viimeisetkin elinmahdollisuudet pois, hehän eivät tiedä mitä hyväosaisuus on. Kapitalisti ajattelee juuri noin. Kapitalisti sanaa ei nykyään juurikaan kuule. Miksiköhän? Tulevaisuudessa ilmasto ja luonnonkatastrofi pakolaisuus ovat ennakoitavissa, mitä näiden asioiden eteen halutaan tehdä. Kaipa joku kerää voitot niistäkin ja löytää ulkoavaruudesta tukikohdan riistettäväksi edelleen.

Ensi perjantaina Suomi pysähtyy hetkellisesti. Luulen että pikkuhiljaa Euroopassa alkavat joukot nostaa päätään. Kun kysymys on leivästä ja oikeudenmukaisuuden puutteesta, ollaan perimmäisten kysymysten äärellä.

Arkkipiispa Kari Mäkinen puhui todella koskettavasti, lyhyesti ja ytimekkäästi viime sunnuntai iltana Tuomiokirkossa. Puheen voi kuunnella ja katsella Areenasta.