Friday, March 30, 2012

Ikonista puheen ollen...

Tänään odotin takatalvea mutta ei sitä tullut. Värjäsin munia ja jostain syystä niistä tuli "ei minkään värisiä." Ovat kuin kiivit korissa.


Ikoneista puheen ollen, poistin aiemmin yhden ikonin blogistani, koska en ollut varma, oliko se ikoni vai maalaus. Kyllä se on nyt ikoniksi luokiteltu. Kyseisessä ikonissa marttyyrikeisarinna Aleksandra suojelee Turun ortodoksista kirkkoa. On uniikki ikoni. Näiden kirkollisten juttujen kanssa on oltava tarkkana ettei joudu noloon välikäteen.

Päivänsinen taimet kasvavat kovaa kyytiä. Laitoin taimia eri ruukkuihin kasvamaan.

Pääsiäiskortit pitäisi postittaa. Lapsena ollessa kaikki lähettivät Pääsiäiskortteja, nyt ei juuri kukaan lähetä. Postikin lopetettiin ja siirrettiin Uudenmaan kadulle. Olisi siirretty saman tien pääpostiin, sillä kohta ei ole kuin yksi postitoimisto ja se on pääpostissa varmasti.

Wednesday, March 28, 2012

Nauru raikui Turun kauppatorilla tänään



Nauru on tarttuvaa.

Monta kaupunkilaista oli kokoontunut nauramaan toriparkille Turun kauppatorille.

Nauru todella kaikui ja raikui ja se tarttui myös ohikulkijoihin. Lopuksi kaikki osallistujat kokoontuivat yhteiseen kuvaan . Tapahtuma videoitiin ja lahjoitetaan kaupungin valtuustolle.

Alla olevan kuvan taustalla oleva Ortodoksikirkko on kuvassa sattumalta; tarkoitushakuiset katsojat löytävät tästäkin symboliikkaa näämmä.

Tuesday, March 27, 2012

Oikeus työhön ei ole itsestään selvää

Minua on ihmetyttänyt puheet eläkeiän nostamisesta. Tapasin bussissa akateemisen naisen joka on kynsin hampain taistellut oikeudesta työhön. Hänellä on järeä työkokemus
ja koulutus.

Mikä on vialla Turun työllistämispolitiikassa? Viidenkymmenen ylittäneillä akateemisilla naisilla on vaikeuksia ainakin Turussa tulla kohdelluksi niin kuin ihmisiä yleensä kohdellaan: kunnioitettuina ja ihmisarvoisina henkilöinä työhönottotilanteessa. Kaikilla ei ole fiiniä ulkonäköä, puolueen jäsenkirjaa tai ei ole turkulainen. Eikä ole professoria tai muuta arvostettua henkilöä aviomiehenä kaikennäköisten pätevyysvaatimusten ja ylikoulutuksien lisäksi. Eiköhän yhteinen nimittäjä ole se, että olemme liian vanhoja ja epäseksikkäitä. Siis "vanhoja ämmän kantturoita."

Mitä luulette, jos kirjoittaa pääministerille tällaisesta asiasta, niin meneekö kirje edes perille? Epäilen vahvasti että ei mene. Ja mitä se hyödyttää sillä kokoomus ei puolueena ole erityisemmin pienen ihmisen puolella ja tämäkin ongelma lienee vain yhden ihmisen oma ongelma ettei työllisty. On monen henkilön oma ongelma ettei työllisty.

Monday, March 26, 2012

Naurua Turun kauppatorilla 28.3 klo 16.15

Nauru on aina hyväksi!

Nyt kun on kaunista ja suhteellisen lämmintäkin niin voi ihan ilokseen kokoontua Turun Kauppatorille nauramaan ke. 28.3. klo 16.15. Tarkoitus on nauraa Toriparkille 15 minuuttia.

Naurumielenosoituksesta lisää tietoa netistä.

Tapahtuma kuulemma videoidaan ja lähetetään kaupungin valtuutetuille katseltavaksi.

Nauru pidentää ikää ja puhdistaa mieltä ja hengitystä.

Saturday, March 24, 2012

Ikoninäyttely Turussa


Perinteinen pääsiäisen ajan näyttely Pyhän Aleksandran salissa.



Tämä ikoni oli minulle ennestään tuntematon ikoni. Athosvuoren luostaria on sanottu Jumalanäidin suljetuksi puutarhaksi, jonne naisilla ei ole pääsyä edes turisteina.

Mustavalkoinen kuva on kaunis


Joskus mustavalkoinen on kaunis.

Eilen illalla kävelin tihkusateessa Nummenpakalta kotiin. Rautatiesillalta katselin sateista jokea. Juna meni Helsinkiin ja ajattelin että olisihan noita muitakin kaupunkeja kuin Turku asuttavaksi. Koirien ulkoiluttajat olivat liikkeellä. Nykyään koirat ovat hyvinkasvatettuja, paremmin kuin omistajansa joskus. Kissoja ei voi kasvattaa; Niillä on omanarvontuntoa vaikka muillekin jakaa. Jos kissan kanssa joutuu riitoihin, niin toiseksi jää. Tuttavallani oli kissa joka vihasi miehiä ja pissasi heidän kenkiinsä tilaisuuden tullen.

Vielä tuosta mustavalkoisesta kuvasta: siihen ei sisälly mitään tiettyä viestiä tai tarkoitusta. On ainoastaan kuva valon heijasteista ja varjoista sähkökaapin kannessa. Turkulaisilla on tapana kysellä vähän joka asiassa, kuin Katekismuksessa muinoin, Mitä se on tai tarkoittaa? Yleensä se tarkoittaa (heille) jotain negatiivistä. Niin monet ovat löytäneet itsensä samasta visiosta.

Friday, March 23, 2012

Keväistä hulinaa


Joki on jäistä vapaa ja virtaa kerrankin lujaa vauhtia mereen. Parvi joutsenia oli lentänyt Raunistulan yli. Jokirannassa kukkii jokunen leskenlehti. Fasaani-urokset tappelivat naaraasta rautatiesillan kupeella. Kevätkiimat menossa.



Purkutyömaan ohi kulkiessani löysin suikaleen vanhaa tapettia. Kuviointi kielii 1900-luvun alkupuolen tapettimuodista.

Turussa tapettien laittaminen puutalo-asuntoon on uhkarohkeaa; talot liikkuvat savessa ja tapetit repeilevät joskus. Olen myös alkanut epäillä kosteiden tilojen mielekkyyttä puutaloissa. Olisi suositeltavampaa että olisi yhteissauna erillisessä piharakennuksessa.

Taisi kevään ensimmäinen miekkonen pudota jokeen koska kirjaston kohdalla hänet ongittiin ylös...

Thursday, March 22, 2012

Lämmintä, harmaata ja hieman tihruisen oloista säätä. Lumikki sadun seitsämän kääpiön näköinen ukkeli oli saanut talonsa myydyksi. Nyt sitä puretaan ja tehdään samannäköiseksi kuin ennen, ainakin ulkoapäin. Näin selitti reipas remonttimies talon pihalla. Juna puksutti, tai paremminkin liukui, sillä eivät junat enää puksuta nykyään, Helsinkiin ja takaisin talon ohi.

Joensuussa Wanha Jokela säilytettäneen. Sellaista ainakin ehdotetaan kaupungin päättävälle elimelle. Toivoa sopii että käsittelyn tulos on Jokelalle myönteinen.

Valamossa tuoksunee jäähtyneelle savulle vielä jonkin aikaa. Kaikki muu toiminta on kuulemma tavallista luostarin elämää. Voi olla että siellä puhutaan vielä jonkin aikaa elämästä ennen paloa ja elämästä sen jälkeen. Poliisi tutkii mahdollista rikosta palon yhteydessä.
Peruskorjauksessa toivoisin että rakennus palautetaan kaksikerroksiseksi kuten se tiettävästi on alunperin ollut.

Minä en ole ollut Valamossa viime kesän jälkeen.

Sunday, March 18, 2012

Klapipino uhkasi kaatua ja perheen perfektionisti rakensi korjatun version. Tuoreiden klapien tuoksu on vahva. Yöllä katsoin taas kerran Hohdon televisiosta. Hiljainen puutalo synnytti ääniä. Ehkä hiiret rapistelivat seinienvälissä.

Päivänsinen idut nousevat mullasta. Kärsimyskaktus kukkii jo veripunaisin kukinnoin. Myrtti varjostaa ikoneita; tässäkään asiassa en ole oikeauskoinenoppinen ortodoksi.

Luen parhaillaan Natalja Kljutsarjovan Kolmannessa luokassa kirjaa. Suosittelen kaikille tiukkapipoisille. Tätä kirjaa ei olisi julkaistu Neuvostoliiton aikaan.

Uutisissa kerrottiin että Valamossa palaa vanha, puinen Papinniemen uusklassinen kartanorakennus. Mikäli oikein muistan, omisti Saastamoinen aikoinaan Papinniemen kartanon ja maa-alueet. Nykyinen luostari on rakennettu samaiselle paikalle. Ihmisiä ei tiettävästi ole palavassa rakennuksessa. Korvaamattomat ikonit ja huonekalut on saatu turvaan.

Saturday, March 17, 2012

Kävelykadulla romaninainen soitti omaperäistä tulkintaa Pariisin keväästä. Kun antaa kolikoita, ei pidä katsoa kerjääjää. Aurinko näyttäytyi pikaisesti pilviverhon takaa ja sai kolikot hohtamaan.

Entinen pääministeri kielsi aikoinaan antamasta ropoa, tai ainakin suositteli ettei annettaisi rahaa romaniankerjäläisille. Hän suositteli antamaan viimeisetkin roponsa rikkaille koska he jo olivat rikkaita, ja siten hyödyttivät meitä kaikkia. Hän luuli ratkaisevansa "ongelman". Ei hän ratkaissut ongelmaa vaan oli kohta itse "omissa ongelmissaan" vaalirahasotkujen ja lautakasojen kanssa.

Tänään saadaan monimuotoliikuntaa sillä halkokauppias tuo polttopuita. Allaolevassa kuvassa vastapinotut klapit odottavat kuivaa elämää.

Thursday, March 15, 2012

Lumi on peittänyt vihreän niityn ja peittää kedon kukkaset.
Silloin me nostamme silmämme ja näemme koivujen metsän.

Nuori koivikko on ojentanut valkeat käsivarret taivasta kohden,
latvat kuin sormet, kuin kevään ruoho - nyt mustina talvitaivasta vasten.

On tyyntä ja kylmää. Kuura verhoaa oksat,
kaiken yllä on lohduton kaipaus. Kaiken yllä on ihmeellinen valo.

"Lux aeterna", Requiem
Lassi Nummi

Wednesday, March 14, 2012

Voimakas tuuli riepotteli mummoa kadulla. Juttelin niitä näitä ja mummo sanoi menevänsä kauppaan; niin kuin aina siihen aikaan päivästä. Puutaloalueen päädyssä mies myy asuntoa. Katselen ulkoapäin mahdollisia kirjahyllyseiniä. Olemme aina pelänneet erinäisissä asunnoissa että kirhyllyt ovat keskitetyt väärin ja talo vajoaa saveen juuri siitä kohtaa enemmän kuin ne tavallisestikin vajoavat. Tässä kaupungissa ei rakenneta kalliolle, sanoi eräskin piispa taannoin.

Jotkut asuntoalueet tuntuvat tarkoituksellisen "puhtailta" asujaimiston suhteen. Yksikin rouva selitti että eräällä puutaloasunto-alueella asunnot yleensä menevät sopivasti sopiville ihmisille, puskaradion kautta.

Minusta on arveluttavaa että joku isännöitsijä alkaa mustamaalamaan tolkuttomasti jotain asukasta, ihan vain piruuttaan. Heillä on kanavia asunnonvälityksiin ja verkostoihin ja, kas kummaa, pian ollaankin lähes rikollisia kuulemma.

Kerran pienessä suomalaisessa kaupungissa ( ei Turussa) aikoinaan eräs kulttuuriperhe joutui muuttamaan toiseen kaupunkiin koska isännöitsijä oli masinoinut asiat niin ettei kukaan uskaltanut vuokrata asuntoa heille. Kyse oli siitä että pojat olivat heittäneet pallon seinään olohuoneessa ja pinkopahvi oli revennyt. Aiheesta olisi voinut sopia sopuisasti mutta ei. Suomalaiseen tapaan häätöä pukkasi perheelle.

Löysin vanhat venäjäkielen vihkoni. Totesi kertauksen olevan paikallaan !

Monday, March 12, 2012

Päivän myötä pihalle ilmaantui lätäkkö tai pieni lammikko. Jäät ja lumet sulavat nopeasti. Joen jäät ovat hapertuneet vaaralliseksi kävellä.
Pyykki kuivuisi nyt nopeasti ulkona kevätahavatuulessa. En kuitenkaan pyykkää tänään sillä varmaankin näitä aurinkoisia päiviä riittää.

(Luen Claes Anderssonin Oton elämä aikalaiskirjaa. Olen aina tuntenut sympatiaa Claes Anderssonia kohtaan. Olen viihtynyt hänen kirjojensa äärellä.)

Pois se minusta että menisin kirkonmiehen kanssa baariin ryypiskelemään paastonaikana.
Joillakin on fantasioita synnistä näämmä.

Ristin Ylentämisen vigiliassa pitää kumartaa maahan ennen Ristin suutelua; näin luulin ja minulle opetettiin. Ei kuulemma enää pidä. Tunnen itseni vanhaksi kun uudistuksia sataa niskaan kirkollisissa menoissa. Toivottavasti kaikkea kauneutta ei arkipäiväistetä. Vanhat veisut ovat kauniita. Ei niitä kokonaan pitäisi unohtaa.

Saturday, March 10, 2012

Pelkään välinpitämättömyyttä,
elän täydesti ilman sitä.
Mutta jos sen, jäisen, täytyy tulla,
sitä pakenen kuin susi tulta.


Aleksandra Misarina, Käenkukuntayöt
Komien lyriikkaa
SKS
toimittanut ja suomentanut Raija Bartens.

Jäät sulavat. Laatokalla pilkkijät pilkkivät henkensä kaupalla jäälautoillaan. Konevitsassa lienee lunta ja jäätä. Muistan valtavat saniaiset metsikössä. Syreenit kukkivat taas ensi keväänä sielläkin. Luostarit ovat universaaleja ja siksi käsittämättömiä paikkoja. Vähän niin kuin runous ja runoilijat. Munkit eivät ole runoilijoita; joskus he synnyttävät runoutta ja proosaa tietämättään. Muusiksi heitä en kuitenkaan sanoisi.

Friday, March 9, 2012

Kostea tuuli enteilee sadetta


Vaarallisen liukkaat jääkelit ovat olleet riesanamme kaupungin laitamilla. Nyt juuri on harmaa, kostea ja pehmeän tuulen tuoksuttama sää. Sataisi nyt "pissalämmintä" vettä, sulattaisi jään ja sitoisi katujen pölyt.

Kevättä rinnassa tuntuu olevan ihmisillä ja kuvitelmat korkealla. Joku lähti jonkun vanavedessä Tuomiokirkosta ulos. Olisi varmaankin pitänyt mennä sivuovesta; niitä on siellä useita.

Metropoliitta kävi Turussa. Olin estynyt saapumasta paikalle. Myöhemmin kävelin kirkon ohi; hautakynttilä paloi portin vieressä.

Olin varma että mustarastas lauloi pihapuussa; uskon ainakin niin.

Thursday, March 8, 2012

Dostojevskillä oli aina takkinsa taskussa kolikoita jaettavaksi kerjääjille. Hänen vaimonsa hoiti perheen talousasiat.Joskus vaimo oli epätoivon partaalla koska Dostojevski itse oli holtiton rahan käsittelijä. Kerran, kun Dostojevski lähti taas ulos kävelylle, vaimo pukeutui kerjäläiseksi ja pyysi Dostojevskiltä rahaa käsiojossa sanoen: Herra, antakaa kolikko. Minulla on kaksi lasta ja mies tuhlaa kaiken Dostojevski antoi hänelle almun, koska ei tunnistanut häntä. Hän ei koskaan katsonut kerjääjää ettei loukkaisi tämän ihmisarvoa.

Asiasta kerrottiin hänelle kotona myöhemmin.

Hyvää Naistenpäivää!

Wednesday, March 7, 2012

Materialisti luostarissa

Dostojevski suunnitteli aikoinaan kirjoittavansa teoksen jossa tärkeänä pidetty materialistinen henkilö on luostarin asukki. Mitä siitä tulisi jos ilman Jumalaa elävä materialisti Herzen todella eläisi luostarissa. Romaani ei koskaan valmistunut, mutta Herzen tuli kyllä Karamazovin veljesten Ivanin hahmossa Vanhus Zosiman keljaan.

Tuesday, March 6, 2012

Dostojevskiä ei kuitenkaan teloitettu vaan hänet karkotettiin pakkotyöhön Siperiaan neljäksi vuodeksi. Hän ei saanut kirjoittaa sanaakaan. Vapauduttuaan hän kirjoitti teoksen Muistelmia kuolleesta talosta; hän nimitti karkoitusvankilaa kuolleeksi taloksi, mutta itse asiassa hän syntyi siinä talossa uuteen elämään. Hänellä oli tapana vastata ystävilleen karkotusta koskeneisiin valitteluihin: Jumalalle oli ehkä välttämätöntä viedä minut pakkotyöhön Siperiaan, jotta oppisin siellä jotakin. Jotta oppisin asian, jota ilman en voi elää.
Ilman tätä tärkeää tietoa ihmiset söisivät toisensa materiaalisen kehityksen myötä. Hän ei mainitse Jumalaa, vaan sanoo, että ilman tietoa tärkeimmästä ihmiset söisivät toisensa.

Dostojevskin sanat kävivät toteen 1930-luvulla jolloin ihmiset todella söivät toisensa.

Monday, March 5, 2012


Aurinko lämmittää jo ikkunan läpi. Kudon violettia hihansuiksi. Harmaa vanha paita saa uuden ilmeen. Annan hiusteni kasvaa. Nuorena tyttönä minulla oli pitkät, tummanruskeat hiukset. Peilikuvani paljasti harmaita haituvia. Kampaajalle ehdottelin että josko raitoja laittaisi ettei niin rajulta harmaantuminen tuntuisi. Kampaaja hurautti hiukseni alkuperäisen värisiksi.

Elvytän saattohoidossa ollutta myrttiä, sillä meillä ei anneta periksi. Lasipurkki päälle ja tekohengitystä. Kärsimyskaktus kukkii jo. Kuukauden päästä on jo kevät!

On niin kirkasta ettei kuvista tule hyviä. Tässä kuitenkin Jokirannan "guggenheimit" ruostuvat kevätahavassa.

Saturday, March 3, 2012

Dostojevski luki Raamattua jo kuusivuotiaana. Jostain syystä hän oli vaikuttunut Jobin kärsimyksistä. Jobin kirja on yksi raamatun ja ihmiskunnan kirjallisuuden vaikeimmista kirjoista ja on syytä kysyä mitä kuusivuotias lapsi käsitti siitä. On luultavaa että hän tunnisti sieltä jotakin, mikä oli oleva hänen elämälleen erityistä. Dostojevskin elämä muistutti Jobin elämää suuressa määrin. Jumala antoi koko elämäni ajan minun maistaa kärsimystä.(Dostojevski)

Teloitettavat puettiin valkoisiin vaatteisiin. Heidän silmänsä peitettiin ja heidät sidottiin paaluihin. Sotilaille huudettiin komento tähdätä. Dostojevski oli varma että hän eli elämänsä viimeisiä sekunteja. Hän sanoi vieressä seisovalle ystävälleen: Kohta me olemme yhtä Kristuksen kanssa. Ystävä vastasi: Kohta me olemme hyppysellinen tuhkaa.

Kuka tunnistaa itsessään kyynisyyden ystävän vastauksessa? Minusta tuntuu että kyynisyys on aikamme vitsaus.


Munkki Serafim puhuu Turun ortodoksisella seurakuntasalilla ma.5.3.2012 klo 17.30 aiheesta: Pyhän Ristin Esihistoria.
Pääsymaksu 5/2.50e sisältää tarjoilun. Kirjoja myytävänä.

Friday, March 2, 2012

Arkistoja penkoessa löysin pääsiäisnäytelmän

Hölsäkelissä laahustamista ja illalla liukastelua jäätyneillä kaduilla. Oli saunapäivä Nummenpakalla. Päivänsinen taimi oli putkahtanut ulos viimevuotisessa ruukussa. Joskus ne siementävät, kukittuaan, oikeaan paikkaan. Myöhemmin tässä kuussa kylvän uudet siemenet istutuspurkkeihin.

Etsin päivällä jotakin paperia ja löysin kirjoittamani näytelmän Naisia kaivolla eli miten kolme naista muisti Jeesukse kuoleman ja ylösnousemuksen. Sitä esitettiin seurakuntasalilla pääsiäisen aikaan ja joidenkin tätien sanaton paheksunta lävisti kun esitimme heidän läsnäollessa näytelmän. Kummallista miten esittäjä tuntee negatiivisen tunnelman. Myöhemmin tunnistin saman useissa tilaisuuksissa.



Nyt minulla on toinen näytelmä valmiina. Piispalliset hautajaiset eli kirjeitä Esipaimenelle. En menisi esittämään sitä kirkollisille piireille, ortodokseille, sillä he ovat liian rajoittuneita ja tuomitsevia. Herkkien ihmisten ei pitäisi mennä kristillisiin yhteisöihin, sillä heillä on siellä riski sairastua syöpään tai mielentauteihin. Armottomia ja autoritäärisiä ihmisiä, joille sokea totteleminen on hyve, on siellä yllin kyllin. Toki näytelmiä voi esittää seurakunnassa. Mikäli ne ovat mieleisiä, niitä tekemässä ja esittämässä on "oikein ajattelevia" ja "meidän ihmisiämme". Yhden laista profiilinkohotusta tämäkin.

Parasta keittää omat soppansa jokaisen ihan omissa ympyröissään ja antaa itselleen ja muille anteeksi nekin asiat joita kristityt eivät anna anteeksi. Näytelmä käsittelee rakkautta, hylkäämistä ja vallankäyttöä kirkollisissa piireissä. Kristillisten yhteisöjen maailma on kova, ahne ja autoritäärinen. Siitä on kaukana suvaitsevaisuus, rakkaus ja välittäminen. Olen kyllästynyt hokemaan: On opittava että elämä on epäreilua useimmille. Elämä voidaan myös tehdä epäreiluksi joillekin.

Kirkon paalutuksesta huolehtikoot ne jotka ovat siihen päteviä ja joilla on suhteita ja rahaa. Toivotaan että "hyvä veli-järjestö" kääntää katseensa kirkon alla olevaan maanalaiseen maisemaan ja siunaa rahalla.

Uskon myös että joku voi olla kiitollinen että häneltä on otettu hänen vastuunsa pois näissä asioissa.

Thursday, March 1, 2012

Karamazovin veljekset...II

Johanneksen evankeliumin kahdennessatoista luvussa on kohta: Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisunjyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin, mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää.

Nämä sanat ovat Karamazovin veljesten mottona. Jae oli Dostojevskille erityisen tärkeä, ja Vanhus Zosima toistaa sen itse romaanissaan. Tässä Evankeliumin kohdassa puhutaan ylösnousemuksesta: jotta jyvä lähtisi kasvamaan, sen on ensin kuoltava, ja näin myös Kristus kuoli noustakseen kolmantena päivänä. Kristuksen ylösnousemus on meidän tuleva ylösnousemuksemme. Nämä sanat on kaiverrettu Dostojevskin hautaristiin.