Friday, December 30, 2011

Hyvin Valaistua Uutta Vuotta!


Turussa on sähköt toimineet koko Hannu ja Kerttu - myrskyjen ajan. Kiitos siitä että täällä sähköt toimittaa Turku Energia.

Alla kaupungin puistojen kävelypolkuosastolle tervehdys; Richterin puretun talon kohdalla ei polkua pitkin pääse ilman kumisaappaita. Eikä varsinkaan pikkuisilla korkokengillä, ei ainakaan jos vaunuissa pieni lapsi makoilisi.

Ei pidä ottaa liian suuria riskejä, ulkona liikkuessa.


Kävelin pitkin jokirantaa ja räntää hipsi muutama märkä hiutale. Kampaajalla lueskelin vuosihoroskooppeja. Vesimiehen aika siirtyy kuulemma pois Neptunuksen vaikutuspiiristä ja aiheuttaa uusien asioiden etsintää ja haltuunottoa. Olenkin jo ajatellut luokkoutua erinäisistä jutuista ja aloittaa uudet projektit.
Minun piti laittaa kuva Portsan osittain palaneesta puutalosta, jota kaupungin rakennustoimi ehdotti purettavaksi. Hanke siirrettiin syrjään odottamaan ratkaisua. Suojelualueen taloja ei yleensä pureta, mutta kuulin huhuja kaavamuutoksesta jonka seurauksena osittain palaneen talon paikalle juonitaan "julkista rakennusta." Kaavamuutoksella on paha kaiku korvissani. En ehtinyt Portsaan asti tänään.

Saturday, December 24, 2011

Joulutarinaa XI



Märkää ja pimeää. Savupiippu lienee kostunut koska aikansa lämmettyään alkoi tupruta sisälle. Onneksi tätä kesti vaan pari minuuttia ja sitten savu alkoi mennä oikeaa tietä ulos. Kiireettömin jouluaatto aikoihin. Aamulla kuuntelin ohjelmaa radiosta ja samalla paistoin piparit ja joulutortut. Mies kömpi sängystään kuin kesken talviunestaan herännyt karhu: kysyi että paloivatko piparit pellille ja mitenkä puuro kuumalla liedellä kattilassa. Hän ei ole jouluihminen, lienee karun lapsuuden vaikutusta. Hänellä on monia ihania ominaisuuksia. Miehet ehkä tuntevat itsensä sivullisiksi joulun aikaan sillä naiset siivoavat, touhottavat monia pieniä yksityiskohtia, ja niitä riittää.

Sitten on tuo Joulurauhan julistus Turun vanhalta suurtorilta joka tänä vuonna oli ilman talvitakkeja ja karvahattuja. Miksi muuten aina lauletaan Jumala ompi linnamme? Kuka on vanha vainooja? Nuorison mielestä se on vanha vihtahousu ja vanhat ihmiset että venäläinen, historiallisesta ajattelusta riippuen.

Luostarin joulu lienee aika erikoinen. Tässä kuvassa Konevitsan luostarin pääkirkon pienoismalli, sisällä palaa tuikku.



Pohjois-Karjalassa sataa kuulemma lunta parhaillaan. Täällä palaa kynttilä mustan ja märän maan ympäröimänä.

Thursday, December 22, 2011

Joulutarinaa X

Illan hämärtyessä kun kannoin polttopuita pinoon, olin näkevinäni lumihiutaleita leijumassa. Ikävä kyllä ne eivät lisääntyneet sateeksi asti. Maa on musta ja mustaksi jää jos lunta kaipailet...

Jouluna nousevat kaikki tunteet pintaan. Joillekin joulu on psykoosia lähentelevä koettelemus, toiselle taas hyvän mielen juhla. Sitten on meitä jotka olemme siltä väliltä. Meillä kotona ei käytetty alkoholia jouluna. Tämä oli ehdoton sääntö. Toinen sääntö oli että piti olla kiltti ja hyväntuulinen ja kiitollinen siitä mitä oli. Jouluna piti muistaa kaikkia vähimpiä veljiä ja siskoja. Ja kaikkia yksinäisiä, juoppoja, orpoja ja merellä olijoita. Merellä olijat nostattivat väristyksiä koska siellä oli vaarallista ja myrskysi. Myöhemmin vierin pari joulua tenkkilaivalla jossakin keskellä valtamerta. Ei se nyt joululta tuntunut mutta menetteli.

Meillä kotona oli aina joulupukkina isänäiti. Hän rakasti hauskanpitoa ja esiintymistä. Isoisä olikin sitten täysin päinvastainen. Hänen tehtäviinsä kuului huolehtia joulukuusi taloon. Hän käytti valtaa ja vetkutteli ja aikaili ja haki sitten viimetipassa kuusen; se oli perinne sekin.

Huomenna päivä on jo pikkuisen pitempi.

Wednesday, December 21, 2011

Joulutarinaa IX


Oravat ovat tulleet takaisin pihaamme. Ne menivät hämilleen kun suuri jalava turvallisuus syistä karsittiin kynityn kalkkunan näköiseksi ja niiden juoksurata oli riivitty pois. Tämä kuvan orava istui aidalla ja odotti kisailukavereitaan. Oravat ovat enemmän hamstraajia kuin sosiaalisesti suuntautuneita. Jos ikkuna olisi auki oravat veisivät kaiken syötävän pöydältä. Jopa itseään isomman leipäpussin kerran.

Jouluun on ainakin kolme päivää. Lähikaupasta katosivat Tolu ja voi. Ilmeisesti Tolu katosi siivousintoilijoiden toimesta ja voi oli kadonnut jo paljon aikaisemmin. En kaipaa oikeasti kumpaakaan juuri nyt. Mäntysuopa sopii vähän kaikkeen siivoukseen.
... ja hyvä lämmin hellä on mieli jokaisen. Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen... Näinä aikoina en ole kuullut kenenkään puhuvan hellyydest. Mitä taas joulun ainaisuuteen tulee, niin se on ahistava ajatus. Laulun sanoittaja tarkoittanee muuta kuin joulua siinä mielessä kuin se todellistuu meillä pian.

Sunday, December 18, 2011

Joulutarinaa VIII


Varjo kudotulla muurilla
aina naapurinasi
naapurin huoli itsestään
riippurinnoistaan, ylivuotisesta sukupuolestaan.
Varjo kuvassa, yksi lisää,
sinä itse, yksinäisenä,
nuorena
-Majatalon ovella
seisoo joku, joka kohottaa ja laskee lyhtyään.
Minä näen varjoni
lyhenevän, pitenevän
tai puitten oksistojen katkomana.


Gunnar Ekelöf Trilogia s.223 Suomentanut Caj Westerberg

Saturday, December 17, 2011

Joulutarinaa VII



Katedraalikoulussa oli Lucia-neidot laulamassa valoa pimeyteen. Kyynisenä aikanamme Lucian edustama hyvyys ja kauneus on erityinen asia.


Pimeävässä illassa tuikkivat kaupungin valot. Vettä vihmoo. Joulu tulee pienistä asioista. Tuoksuista, mauista ja kohtaamisista. Minun piti ottaa kuvia lukiolaisten julkisista rakennuksista tekemistä piparkakkutaloista. Ortodoksikirkkokin oli kuulemma veikeä piparkakkutalo. Piparkakkutalot olivat näytillä kirjaston tieto-osastolla viime viikolla. Eilen ne oli viety pois, enkä ehtinyt nähdä, saati kuvata.

Thursday, December 15, 2011

Joulutarinaa VI



Pimeässä illassa loisti adventtitähti Tuomiokirkon aukiolla.


Oli ekumeeninen rauhanjuhla Tuomiokirkossa. Matti Salminen lauloi: Talot nukkuu lumiset... ja muutaman muun joululaulun.

Piispat ja papit puhuivat joulun sanomaa. Kaariholvit olivat korkealla.

Joki oli mustaakin mustempi. Lunta ei meille suoda ja taivas pilvessä tähdetön.

On hyvä asia että joulun valoisa juhla on keskellä pimeyttä. Tätä olisi vaikea kestää muuten.

Wednesday, December 14, 2011

Joulutarinaa V


Turun kauppatorilla on joulukuusi. Myyntikojuja on ilmestynyt torille pieneksi kyläksi asti. Toriparkkia ajetaan nyt typistetysti torin pohjoiselle puolelle Louhen jatkeeksi. Ortodoksikirkko on vaaravyöhykkeessä kallistua tai revetä, mikäli parkkihallia jatketaan kirkon ja seurakuntasalin alle. Jo nyt on tehty jotakin maaperätutkimusta ja asia halutaan kaupungin toimesta saada päätökseen, ovathan kunnallisvaalit tulossa. Muistuu mieleen isä Mitron lausuma hänen Turussa käydessään: huomasin juuri että jos kirkkorakennuksenne tuhoutuisi, niin tuossa pyhän marttyyri keisarinna Aleksandran ikonissa on kirkon rakennusohjeet.
Toivon että kankeasta, kirkollisesta byrokratiasta huolimatta kirkko säilyy ja kukoistaa. Rukoileminen on tietenkin aina hyväksi mutta Jumala tekee tekoja ihmisen kautta ja siksi rukoilkaamme päättäjille viisautta ja hyvää tahtoa. Rahan haaliminen ei saisi olla ainoa tavoita kirkollisessa elämässä; kirkko on hengellinen laitos. Seurakunnassamme voi olla tärähtäneitä akkoja enemmänkin ja heitä ei saisi vähätellä toimijoina.

Turkulaiset luterilaiset nimittävät kirkkoamme ryssän kirkoksi, miksi kauppahallia ei nimitetä ryssän kauppahalliksi? Turussa on muitakin tsaarin aikaisia rakennuksia, miksi niitä ei nimitetä ryssän taloiksi?

Huomenna on Trifon Petsamolaisen, Karjalan valistajan, muistopäivä. Hän perusti Petsamon luostarin ja on myös Kolttien apostoli.

Rujoenkeli palaa verannalla. Jouluun on noin kymmenen päivää.

Tuesday, December 13, 2011

Joulutarinaa IV


Tänään heräsin pimeään ja kuvittelin kellon olevan kahdeksan. Kello oli kylläkin kymmenen. Vein yhden myrteistä saattohoitoon verannalla. Vanhat ihmiset uskoivat kuihtuvan ja kuolevan myrtin tietävän kuolemaa jollekin ihmiselle. Tämä on myyttien ja tarinoiden maailmasta. Samoin kuin sekin että turisti löytäisi Turusta turkulaisia tuotteita kovinkaan helposti. Yksi turisti kysyi ja minä olin neuvoton. Joulupukki tulee torstai-iltana Turun tuomiokirkkoon sanoi muuan täti ja sinne ei saa mennä muut kuin valitut laulamaan joululauluja ja visertämään kuin Sylvia jouluaamuna.

Mummo lähetti paketin jouluksi. Sitä ei saa syödä ennen joulua ja päätän heti maistella hieman. Naapurissa soi moottorisaha. Kaatunut puu pienitään yhteiseen käyttöön luulen. Veimme joulutervehdykset postiin ja nyt en ajattele edes siivoamista. Karjalassa muinoin siivottiin kuin "hurjathilmat". Kaikki pestiin väljällävedellä ja harjattiin niin että hirvitti. Naiset vahtivat toistensa nurkkia että löytisi likaa tai pölyä. Russakat muuttivat tilapäisesti muualle.

Sunday, December 11, 2011

Joulutarinaa III

Vanha mies seisoi rappusilla ja muistutti Lumikin ja seitsämän kääpiön hahmoa vanhana. Hän myy taloaan. Talo on suojeltavien talojen alueella. Oli pahasti päässyt rapistumaan. Pihalla oli erikoinen, kaunis havupuu. Juna kolisteli Helsinkiin. Vettä satoi. Ullakolla oli pimeää ja islamilainen perhe pelkäsi kun pikkupoika kaatui pimeässä. Vaikea dilemma, sillä talo pitäisi korjata uusiksi kokonaan, mutta ulkoasua ei saa muuttaa. Kyllä tähän rahaa uppoaisi sanon välittäjälle ja kävelin pois. Talo oli ollut joskus komea.

Aikaisemmin päivällä olin kirkkokahvilla ja kysyin venäläiseltä mieheltä että mitä hän luuli Venäjällä tapahtuva nyt juuri ja lähitulevaisuudessa. Hän sanoi että sitä ei moni tiedä ja toisaalta suomalainen media kirjoittaa joka tapauksessa negatiivisesti, tapahtui mitä tahansa. Näin se varmasti onkin.

Iltapäivällä kirjoittelin joulutervehdyksiä ja etsin osoitteita, kuten aina joulun alla. Pohjois-Karjalassa satoi kuulemma lunta. Saisi sataa täälläkin.

Saturday, December 10, 2011

Joulutarinaa II

Yöllä oli kaatunut suuri lehmus, vanhuuttaan, naapurissa. Siinä sitten miehet tuumailivat aamutuimaan että on kaatunut puu ja rikkonut vajan katonkin osittain. Olen hyvilläni että meidän vanha jalava oksittiin syksyllä. Se olisi takuulla romahtanut komeasti myrskyssä.

Vanhalla suurtosilla en nähnyt iloisia naamoja; vettä satoi ja joulupukkikin oli apaattisen oloinen tai itse olin. Jos olisi ollut löysää rahaa, olisin ostanut pari pipoa yhdeltä onnettomalta tytöltä. Hän oli tehnyt kaikki myytävät itse. Sellainen on kunnioitettavaa.

Ostin joululahjaksi eräälle vainotulle henkilölle, kirjakaupasta jolla on eläimen nimi, venäläisen klassikon 1800-luvulta; joka vertautuu nykyiseen Tsetsenien sotaan. Se on tarina sodasta, kunniasta, uskosta ja isänrakkaudesta.

Ilta hämärtyy ja on aika sytyttää rujoenkeli. Konevitsan pääkirkon pienoismallin sisällä palaa kynttilä.

Friday, December 9, 2011

Joulutarinaa I

Raskaat, vetiset hattarat lösähtävät katuun. Kengät ovat oikeat, eivät läpäise vettä. Samettitakki muuttuu imupaperiksi. Silmälasit käyvät hyödyttömiksi ja palmikon päästä valuu noro pitkin selkää.

Sisällä on lämmintä. Kaadan rujoenkeliin lamppuöljyä illaksi. Sultsinat uinuvat lämpimässä kulhossa. Amnestyn kynttilä putosi hankalaan paikkaan. Pitäisi viedä tuo pakastin kierrätykseen; runoilija Jääskeläinen oli ostanut sen kierrätyksestä ja taiteillut Aatamin, Eevan ja hyvän ja pahantiedonpuun sen oveen. Lähti sitten muihin maihin ja pakastin jäi meille. Sen taakse Amnestyn kynttilä putosi.

Sytytin rujoenkelin verannan ikkunaa. Se on rosoinen enkeli jonka kädessä palaa liekki. Ulkona sataa vettä ja lumet katoavat vesiviemäreihin.

Tuesday, December 6, 2011

Ruokakassi ry


Operaatio Ruokakassi ry ja Mikaelin seurakunta järjestivät köyhien ja vähävaraisten itsenäisyysjuhlan Turun kauppatorilla. Jonot olivat pitemmät kuin koskaan ennen ja väkeä muutenkin runsaasti. Pahinta lienee se välinpitämättömyys ja kovuus mikä näkyy yhteiskunnassamme nykyään. Köyhyys ei ole enää missään mielessä itseaiheutettua. Tässä ei ole kyse "steineristien" välinpitämättömyysteoriasta jolla näykitään flegmaatikkoja temperamenttiopin pohjalta, vaan rakenteellisesta ja elinkeinoelämän arvomaailmasta, jossa voiton maksimointi on pyhää epistolaa. Kaikkien valaistuminen ei ole niin pitkällä että pärjäisi pelkällä hengellä. Eivätkä ruokakassijonossa seisovat ihmiset ole sosiaalitapauksia, vaikka eivät kovin luovan toiminnan ihmisiä olisikaan. Luovuutta se on hengissä pysyminenkin näinä aikoina.

Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen palkittiin ARKISANKARIN tittelillä.

Maanpuolustusryhmä Sinibaretit olivat edustettuina ja tukijoukkoina.



Turun ortodoksisen seurakunnan tervehdyksen toi isä Roland Tönnison.

Puheiden ja laulujen aikana jaettiin ruokakasseja, tarjottiin kuumaa hernesoppaa ja kahvia. Lisäksi oli sielunhoito- ja rukousteltta tarvitseville.

Ilma oli kuulas ja yöllä satanut lumi oli jo sulanut. Turun Ruokakassi-tapahtumassa oli musiikkia ja laulua omasta takaa!

Saturday, December 3, 2011


Tuulee ja sade hakkaa ikkunaan. Jouluvalo loistaa ikkunalla. Tein myönnytyksen ja laitoin sähköputkilotuikut ikkunalaudalle. Katu on musta ja taivaanpesemä. Minkälaista mahtaa olla Konevitsan luostarissa tähän aikaan vuodesta. Luulisi olevan mustaa, vetistä ja pimeää. Laatokka myrskyää kuten syksyllä on sen tapa. Ostin myyjäisitä pietarilaisen jouluikonin.

Meidän Valamossamme käyvät kuohupäät, muusta kuin ilmastollisista syistä, korkeina. Myrskyn jälkeen tulee yleensä tyyni ja siunaava sade huuhtoo maiseman. Ihmisten luomat riidat ovat selvitettävissä; annetaan Jumalalle mikä Jumalan on ja keisarille mikä keisarille kuuluu.

Thursday, December 1, 2011

Taiteiden Turku

Turun Sanomien mukaan Turku on estämässä Jan-Erik Anderssonin Kalm-muistomerkin toteutumisen. Turun kaupungin rakennustarkastaja esittää tänään kokoontuvalle rakennuslautakunnalle ettei hankkeelle myönnetä lupaa. Perusteluina ovat "kansallismaiseman tärvelevyys ja tarpeettomuus."

Taideteoksen on tilannut Åbo Akademin Säätiö. Taideteos sijaitsisi Sibelius museon ja Aurajoen välissä.

Koskahan nämä edellämainitut arvot ovat haitanneet ja estäneet rakentamista ja rakennusten tuhoamista Turussa?

On Turussa hyvääkin; joulukuun pimeyteen on syttynyt valaisevia valoja: