Thursday, February 28, 2013

Hykerryttävä kohtaaminen

Kävelin, tai paremminkin loikin vesilätäköiden yli Tuomikorkon torilla. Kaukaa näin vastaani kävelevän jollakin tavalla hyvin tutun parin. Tunnistin heidät ja aloin hykerrellä. He eivät tunnistaneet minua, joten huikkasin Hyvää päivää! Ehdin mennä pari askelta ohi kun vanha herra pysähtyi ja kääntyi.

Oli sanoin kuvaamaton hetki. Aloimme puhua kuin olisimme eilen nähneet. Todellisuudessa oli siitä vierähtänyt yli kymmenen vuotta jo. He olivat menossa Helsinkiin Kalevalan päivän juhlaan kutsuttuina. Minä olin matkalla postiin. He olivat tulleet Petroskoista Turkuun tervehtimään lapsiaan, lapsenlapsiaan ja lapsenlapsenlapsiaan.

Ehkä tapaamme taas joskus. Tämän vanhan runoilijan ja Kalevalan kääntäjän kanssa olen aina samalla aaltopituudella. Hänen suloinen vaimonsa on vanhentunut kauniisti. Hän on kirjoittanut lapsille karjalan kielellä.

He olivat Olga ja Armas Mishin. Olin niin tohkeissani etten ottanut kuvaa.

Tuesday, February 26, 2013

Ihanat ja kauniit kirjailijat puhuivat...


Eilen osuin Turun kaupungin kirjaston studioon kuulemaan ja näkemään kolmen palkitun, Anneli Kannon, Kirsti Ellilän ja Salla Simukan puhetta. Kaksi koululuokkaakin oli tullut varta vasten paikalle.

Nuoria kuulemma kiinnostaa että tuleeko kirjailijasta kuuluisa, siis julkkis. Ei välttämättä, tai läheskään aina tule. Toinen kiinnostava kysymys on että tuleeko kirjailijasta rikas? Ei kaikista tule edes kirjailiuudella toimeentulevaa, saati rikasta. Pitää ruveta muihin hommiin tullakseen rikkaiseksi ja tai kuuluisaksi. Lakimies voisi olla hyvä rahasampo jos sitä haluaa.

Kirjallisuuspalkintoja on kyllä ja joillekin asiaan vihkiytymättömälle saattaa tulla vääristynyt kuva palkituista kirjailijoista tai palkitsemattomista kirjailijoista.

Minusta kirjallisuuspalkintoja voisi olla enemmänkin. Haluan Runo-Finlandia-palkinnon, lastenkirja-Finlandian, nuortenkirja-Finlandian ja tunnustuspalkinto-Finlandian rikkaille ja kuuluisille kirjailijoille käytäntöön ja jaettavaksi.

Miksi tässä nyt taas rahasta puhutaan tai palkitsemisesta? Siksi että kaikille kirjailijoille ei ole jokapäiväinen leipä itsestäänselvyys. Miksi sitten pitää kirjoittaa kirjoja jos sillä ei edes elä? Anneli Kanto epäili että marsilaiset ovat ehkä kaapanneet hänet ja asentaneet mikrosirun päähän että hän kirjoittaisi. Muuten on vaikea selittää tätä kirjailijuutta.

Tietysti palkitseminen edes auttaa kirjan myyntiä, sillä uutisointi vaikuttaa aikuisiin ja sitä kautta lasten kirjalahjaostoihin.

Kirsti Ellilä on Satakuntalainen humoristi; aina ei tiedä onko hän ahistunut, vaiko humoristinen. Esiintyä hän kyllä osaa. Kuten muutkin esiintyjät. Salla Simukka puhui nuoruuden innolla.

Palkituista kirjoista en tiedä mitään, sillä en ole lukenut niitä. Lisäksi olin unohtanut kamerani toisen repun taskuun, joten kuvia ei ole. Joen jäältä liitetyt kuvat olkoot sijaisina.


Sunday, February 24, 2013

Torinkulmalta Portsaan...


Aurinko paistoi tänään, mutta vihakka tuuli pilasi kevättunnelman. Torinkulma odottaa mitä KHO sanoo Meidän Turku ry.n ja ainakin yhden yksityistahon tekemästä kaavamuutosvalituksesta. Uusi kaupunginhallitus teki kaavamuutospäätöksen ennen kuin KHO on ilmaissut kantansa. Mikäli kaavamuutos hyväksytään nousee tontille kahdeksan kerroksinen älykerrostalo ja vanhat rakennukset puretaan.


Hieno portti edustanee työläiskaupunginosan rakennusperinnettä. Lienee pietarilaista vaikutusta autonomian ajalta.

Löytyisköhän Portsasta vielä perinteinen, (lähes) pilaamaton (interiööri) huoneito? pinta-ala noin 80-100 neliömetriä ja yhdessä, enentään kahdessa tasossa. Eksyin eilen asuntoesittelyyn ja sain ahtaanpaikankammon ja luulin käveleväni notkuvalla parketilla. Alla oli kuulemma epämääräinen puulattia(!). Tämä asunto ei sijainnut tuossa hienoporttisessa taloyhtiössä.

Valituksia ja mielipiteitä Puutarhakatu 41 kaavamuutoksesta voi lähettää helmikuun loppuun asti. Ohjeet Portsa ry. sivustolla.


Aktiivisesti syrjäytetyt


Silmiini osui erään nuoren työttömän tokaisu Olemme aktiivisesti syrjäytetty ryhmä.
Työmarkkinakeskustelu on kummallista; vaaditaan eläkeikää nostettavaksi jotta työntekijöitä riittäisi ja kansantalous pysyisi pystyssä. Sitten on harmaa joukko ihmisiä joita kukaan ei halu tosissaan työntekijöiksi: vammaiset, nuoret ja maahanmuutajat. Tunnen nuoria jotka ovat aktiivisesti yrittäneet saada koulutuspaikkaa, oppisopimuspaikkaa tai työtä. Ei onnistu ellet ole hyvin verkostoituneiden ja poliittisesti oikein orjentoituneiden vanhempien lapsi. Yhteiskuntamme on luokkayhteiskunta mitä suurimmassa määrin. Syrjäytetyissä nuorissa ja muissa syrjityissä ryhmissä ei ole vika. Vika on yhteiskunnan rakenteissa ja asenteissa. Media edes auttaa ennakkoluulojen pysyvyyteen.

Onkohan koskaan tutkittu virkamiesten asenteita ja totuttuja ratkaisumalleja päätösten teossa ja lakien valmisteluissa?








Thursday, February 21, 2013

Minä en halua puolikasta. Anna minulle kokonainen maa ja taivas...


Vaikka seuraankin ehkä paholaisen jälkiä, olen sinun lapsesi, Jumala. Rakastan sinua ja tunnen iloa, jota ilman maailma ei voi seisoa ja olla olemassa.

Dostojevski, Karamazovin veljekset, 126

Seurakuntamme on huomattavasti puhdistunut kun olemme häätäneet "pultsarit" pois. Näin totesi jokin aika sitten eräs hyvin hurskas seurakuntalainen.

Asiaa varmasti auttaa se että nykyään ovemme ovat lukitut ja summeri kertoo kenelle avataan. Enää eivät rastatukat ja muut, haisevat, juopot pääse leipää kerjäämään.
(Jos Jeesus ilmestyisi ovelle, häntä ei päästettäisi sisälle)

Ja häädettyjä on kyllä muitakin; vapaaehtoisesti lähteneitä. On ollut "lutherilainen puhdistus" näämmä sanoi kanssa kulkija.

Minä vastasin: Kuule sie, myö ei viihytä tässä seurakunnassa jos tääl on kaik saman sorttisii. Myö etsitään toiset meinigit välleen.


Strandellin talolle kävelimme ja aloin laulaa Jevtusenkoa Minä en tahdo puolikasta, anna minulle kokonainen maa ja taivas....Sinua en suostu jakamaan. Ajattelin mielessäni uutta kaupungin hallitusta ja sen kokoonpanoa ja tuli kylmä. Mikäli kaupunkeja johdetaan pelkästään liiketaloudellisin perustein se kostautuu ajan oloon. Sivuuttamalla kulttuurihistorialliset ja henkiset arvot päästöksen teossa saadaan aikaan puolinaista ja rumaa.

Seuraavaksi siirryimme Portsan suunnalle. Se on sitten toisen jutun aihe.

Wednesday, February 20, 2013

Mene heti ja etsi itsellesi kärsimyksiä


Mene heti ja etsi itsellesi kärsimyksiä, niin kuin itse olisit syypää tähän ihmisen pahaan tekoon. Ota päällesi nämä kärsimykset ja kestä ne, ja sinun sydämesi saa rauhan ja sinä ymmärrät, että olet itsekin syyllinen, sillä olisit voinut loistaa pahaa harjoittaneiden edessä ainoana synnittömänä etkä loistanut

Starets Zosima, Karamazovin veljekset, 377

Tuesday, February 19, 2013

Jos taas kaikki jättävät sinut ja karkottavat sinut väkisin pois, niin yksin jäätyäsi lankea maahan ja suutele sitä, kostuta se kyynelilläsi, ja maa on tuova hedelmän kyynelistäsi, vaikka sinua ei kukaan olisikaan nähnyt eikä sinua kukaan olisi kuullut yksinäisyydessäsi. Usko loppuun asti vaikki kävisi niinkin, että kaikki maanpäällä joutuisivat viettelyksiin ja vain sinä yksin jäisit uskolliseksi: tuo silloinkin uhrisi ja ylistä Jumalaa, sinä ainoa jäljelle jäänyt.

Starets Zosima, Karamazovin veljekset, 177

Monday, February 18, 2013

Valo jää


Jos sinä olisit loistanut, olisit valollasi valaissut toistenkin tietä, ja se, joka teki pahan teon, kenties ei olisi tehnyt sitä, ja sinun valosi olisi loistanut. Ja vaikka olisit loistanutkin valona, mutta huomaisit että ihmiset eivät pelastu sinunkaan valossasi, niin pysy lujana äläkä epäile taivaallisen valon voimaa; usko että jos he eivät nyt pelastuneet, niin he pelastuvat myöhemmin. ja jos he eivät myöhemminkään pelastu, niin heidän poikansa pelastuvat, sillä sinun valosi ei kuole, vaikka sinä itse olisit jo kuollut. Vanhurskas poistuu, mutta hänen valonsa jää.

Starets Zosima, Karamazovin veljekset, 277

Sunday, February 17, 2013

Harmaan sävyjä




Harmaa sää. Vettä tihuuttaa. Joen lumessa uupuneet silmät katsovat ankeaa taivasta.


Leuto sää muotoilee jäästä veistoksia. Tässä yllä "jänis suurisilmä" tiirailee rännin alla. Alla maiseman ohi kulkenut pupun jäljet.



Friday, February 15, 2013

Hiljainen hetki Sinisen talon "raunioilla."


Tasan kaksi vuotta sitten Turun Sininen talo purettiin. Sen muistoksi olimme kaupunkikävelemässä Kirjastosiltatyömaalta Sinisen talon "raunioiden" kautta Strandellin taloille. Yllä oleva kuva on Kirjastosiltatyömaalta.


Tässä olemme Strandellin talon Koulukadun puoleisen talon edessä. Tämä talo kuulemma puretaan ja tilalle rakennetaan saman korkuinen uudisrakennus. En oikein tiedä miten tähän pitäisi suhtautua. Ristiriitaista. Maarit Nermes säestää yhteislaulua.

Toivon totisesti että, mikäli talo puretaan, niin siellä ei toteuteta samanlaista vandalismia kuin Sinisen talon purkamisen yhteydessä. Toivon että ainutlaatuiset puuornamentit, ikkunanpokat, ovet ja muu arvokas otetaan talteen.


Hiljainen hetki Sinisen talon "raunioilla." Ilta pimeni ja kynttilöiden loisteessa toivoimme parempaa tulevaisuutta Turun "Kylttyyrille."

Vuoden päästä taas tapaamme samoissa merkeissä.

Wednesday, February 13, 2013

Tsaarinpoppelin silmut vihertävät...

Valtakunnan uutiset kertoivat että Strandellin talot Turussa suojellaan. Toinen korjataan ja toinen rakennetaan uudelleen samanlaiseksi. Taakse rakennetaan kerrostalo.

Aurinko pilkisti esiin pilvien takaa. On jo kaivattukin. Aurinkoa. Tsaarinpoppelin silmut vihertävät jo lasipurkissa ja odotan juurien kasvua.

Monday, February 11, 2013

Lumi tuoksui keväälle

Lumen tuoksu tuntui tänään. Oli selvästi kevään hajua ilmassa.

Kirjastosta löysin Andre Giden Pastoraalisinfonian. Jostain syystä se kuuluu paaston aikaan. Kirjastosta lainaamani kappale on vanha ja joku oli lukenut sitä kynä kädessä. Ärsyttävää. Muistiinpanot pitäisi tehdä itselle vihkoon, ei kirjaan.

Tsaarinpoppeli, se joka viime torstaina kaadettiin, makaa nyt paksuina pölkkyinä joen rannassa. Pölkkyjen kannat ovat terveitä; ei lahoamisesta merkkiäkään. Valtava kanto on aidattu ettei kukaan kompastu siihen. Otin oksan maasta ja ajattelin istuttaa sen jonnekin.

Puutarhakadun 41.n kaavoitusta vastustavia mielipiteitä, ja nimiä listaan voi kerätä helmikuun loppuun saakka. Ohjeet Portsa ry.n sivustolta.



Sunday, February 10, 2013

Sovintosunnuntai II

Oli satanut yöllä lunta. Pihamaalla risteilivät isot ihmisen jalanjäljet ja kissan tassujen ristipistot. Harmaus on taas laskeutunut maisemaan. Heräsin päänsärkyyn ja nenä oli tukkoinen. Vierailu "dementikon" huoneistossa, jokin aika sitten, ei ollut viisasta.

Elävällä tulella on mieltä nostattava vaikutus ja lämpö on suloista. Hirssipuuro hautui hellan syrjällä. Se on hyvää ja hyväksi hiuksille. Mustikka alentaa verenpainetta, minulla on alipainetta, ja mustikkaa ei pitäisi syödä liikaa. Mustikan kuorirouheesta saan huimauskohtauksia ja sen nauttiminen piti lopettaa.

On aamuja jolloin tee on hyvää. Nyt on kahvi hyvää.

Vain sovinnossa kaikkien kanssa voimme aloittaa suuren paaston, sanoo pastori Harri Peiponen radiossa.


Siinä on haastetta itse kullekin.

Paaston aikana ei tarvitse kurjailla ja olla iloton, näkyväti ainakaan.

Saturday, February 9, 2013

Sovintosunnuntai

Hän laskeutuu alas joenpenkalta tielle. Rovasti ja hänen miehensä kävelevät käsikynkkää vastaan. Hän huomaa silmäkulmastaan; liian myöhään. Nyt ei ole pakotietä. Hän oli jo huomannut rovastin pahansuovan ilmeen ja supinan, ennen kuin tämä korjasi naamansa sopivaksi ja maireasti toivotti hyvää päivää. Hän muistin heti tämän matroonan ja hänen ystävättärensä pohtimassa ulkonäköäni. Olin kuulemma kulmikas ja ruma. Rovasti itse oli turvonnut ja harmaantunut ja hänen ystävättärensä oli pitkänlinjan natkuttaja ja kaunailija. Hänen mielensä teki kampata rovasti jokeen ja sitten käveellä tiehensä, mutta pahaksi onneksi ruustinna oli mukana.
Toivon mielessäni hometta huoneisiin ja sanon ääneen että piispan tekemiset eivät kuulu minulle. Luterilaisilla ei ole sovintosunnuntaita. Heille sovinto tarkoittaa hyvää käytöstä ja teeskentelyä.

Sovintosunnuntai on huomenna. Oikeauskoiset ortodoksit menevät illalla kirkkoon teeskentelemään sopua. Olin kerran sellaisessa tilaisuudessa ja oksensin pois päästyäni. Siitä lähtien olen jättänyt väliin tämän rituaalin. Nyt olen jättänyt väliin lähes kaiken.

On huomattavasti helponpi hengittää. On Suuren paaston aika.



Thursday, February 7, 2013

Sitä puuta rakastin niin...



Lönnrotin puistossa oleva tsaarinpoppeli kaadettiin tänään.

Se on vanha ja sen sydän on hapertunut ja juuret ovat menettäneet voimansa. Se puu on maamerkki polulla: täynnä pahkaa ja koloa. Ylipuutarhuri emeritus Arno Kasvi oli kyllä sitä mieltä ettei tsaarinpoppelia olisi tarvinnut kaataa. Siihen ei olisi ollut perusteita. Vanhuus ei ole rikos, edes puulle, ajattelen minä.

Monta kertaa se on innoittanut taiteilijoita; jalanjäljet ovat kadonneet puun koloon.

Sen oksilla on myös roikkunut erinäisiä esineitä.


Suomen suurin tsaarinpoppeli on Heinolassa.

Turun tsaarinpoppeli oli 35 metriä korkea ja erottui puiden joukosta kauas.

Sääli että tämä "omaisen oloinen" puu kuolee.

Todella sääli.

Jokunen ohikulkija taitteli pieniä oksia. Kun niitä pitää pitemmän aikaa vedessä niin ne muodostavat juuria ja tsaarinpoppelin elämä voi jatkua jossakin vapaammassa paikkaa.


Tuesday, February 5, 2013

Irokeesi Lenin

Aurakadun päässä, Lähellä Turun taidemuseota, katsoo Lenin niska tanassa yli kaupungin. Lumi on satanut irokeesiksi hänen päähänsä.

Eräs professori aikoinaan kertoi: Leninin isä oli harras ja kiivas ortodoksi. Kerran Lenin pienenä poikana ei suostunut lukemaan iltarukousta tai olemaan läsnä rukouksen aikana. Isä suuttui ja nakkasi hänet ilman kenkiä, pelkässä pellavayöpaidassa ulos pakkaseen, jotta tämä oppisi tavoille ja kunnioittamaan Jumalaa.

Jokainen voi mielessään tehdä johtopäätöksiä tämän pikkuisen pojan myöhemmistä vaiheista.

Kuvassa Lenin Turussa taikkarin rinteellä punkkaripäisenä, ja alla kuva Turun katuhulinasta Leninin läheltä katsottuna.




Monday, February 4, 2013

Hipaisin myrttiä...


Hipaisin myrttiä. Eteerinen tuoksu levisi huoneeseen. Olen laittanut laatikkoon lähes kaikki ikonini, vain pieni Kristus Kaikkivaltias ja vielä pienempi matkaikoni ovat myrtin alla. Odotan uutta seinää vapautuvaksi muualta.

Eilinen auringon esiin tulo sai ilon pintaan. Kevääseen on vielä aikaa.

Tänä aamuna alustin leipätaikinan. Se nousee liinan alla, ei kysy lupaa keneltäkään. On itsellinen toimija ilman hiivaa.

Naistohtori sanoi radiossa että ykseys aiheuttaa vallan keskittymistä kirkoissa. Piispoille se lienee selviö; vallalla meitä on ennenkin hallittu ja peloteltu.

Yhteisöllisyys onkin sitten hankalampi juttu käsittää. Minulle yhteisöllisyys on sitä että pidetään huolta toisista ihmisistä loukkaamatta heidän yksityisyyttään. En ole yhteisöllinen. Kirkoissa käyminen on käynyt ahdistavaksi ja säilyäkseni terveenä, en mene ainakaan siihen kirkkoon jossa olen käynyt eniten. Seurakuntien yhteisöllisyys ei ole tervettä.

Nuo kolme seurakuntaan liittynyttä luterilaista olisivat saaneet olla liittymättä. Meillä olisi nyt ehdokas X kirkkoherrana elleivät nuo olisi yllyttäneet edellistä kirkkoherraa valittamaan ylempiin, maallisiin oikeuksiin. Nyt virassa oleva henkilö sai aikaa manipuloida ja politikoida omaksi edukseen.



Jos kaikki ne seurakunnan jäsenet, jotka eivät ole lapsikasteessa ortodokseihin liitettyjä, jättäisivät seurakunnan, niin montako aktiivista seurakuntalaista jäisi jäljelle.