Margot ja Erich

Meri Valkaman kirja Sinun Margot on, ainakin minulle, huimaavan pysäyttävä lukukokemus. Olen aina ollut Berliini hullu ja DDR on minulle kiinnostava jakautuneessa kaupungissa. Virallinen DDR ja tavalliset berniililäiset ovat jakautuneen kaupungin jakautunut elintila,länsi on lähellä, kaupungin erilaiset todellisuudet eivät ole kaukana toisistaan vaan ovat hyvinkin lähellä toisiaan. Kirjan kieli on kaunista ja raastavaakin. Kaiken pohjana on salattu rakkaustarina. Olen vaikuttunut ja liikuttunut.

Jouluisia kuvia

Tonttu, jonka sain noin kolmekymmentä vuotta sitten. Ensin en pitänyt siitä mutta nyt laitoin sen ikkunan väliin. Liian sievä minusta koska uskon että että tontussa pitää olla särmää ja äkäistä ukkoa.

Joulutähti

Kupittaanpuiston sähköhirvi sittenkin, vaikka luulin että tyylitelty olisi riittänyt. Pimeys käy kaiken ylle.

Ryövärinristi kirkon kupolin katolle

Turun ortodoksisen kirkon katolla oleva risti saa poikkiristin eli ryövärinristin, mahdottoman suuri nosturi oli työntouhussa. Nosturi herätti outoja tuntemuksia ihmisissä ja jotkut arvelivat että kirkkoa ollaan siirtämässä Logomansillan viereen koska katu viettää vahvasti toriparkkiluolaan päin. Katu todellakin on vahvasti valumassa siihen suuntaa, ja kalteva kävellä nykyään.

Tässä kuvassa ei risti näy. Ilta pimenee, lunta ei ole näkynyt ja luulen ettei näykkään vielä aikoihin. Huomenna tulee polttopuita ja silloin on halkotalkoo.

Tässä näkyy korjattu risti, eikä tässä mitään ryövärinristiä näy.

Hämärän hyssyssä

Kävelin kirkon ohi ja ikonostasian kohdalla repeämä oli suurentunut ja ikkunan kulmassa seinä oli kupristunut lisää. On joulupaaston aika ja ostin hummusta ja vegeruokia. Marjapuuroon mantelimaitoa. Huomenna käyn hapankaali täydennystä. Kirkossa on kuulemma taas koronarajoituksia, ei tämä korona lopu joten parasta lienee hyväksyä vallitsevat olot ja elää sen mukaan. Kävelysaldo tänään ainoastaan (8km) sää oli kuiva ja miellyttävä. Euroopassa humisevat oudot tuulet.

Illan pimetessä

Jussi Mäntysen Hirviveistos on saanut Kupittaalla seurakseen toisen uroshirven, liekö jouluversio kenties. Mäntysen hirvipatsas on kopio Viipurin hirvipatsaasta ja en tiedä onko se siellä vieläkin, vai mureniko se sodan taistoissa. Toivottavasti ei sentään sähköhirveä kyhätä. Ilta pimeni hiljalleen, tihkua satoi taivaalta ja olin iloinen sateesta kasvoillani. Kävely saldo tänään noin (10km) kymmenen kilometriä.

12.11. 2021

Markus Leikolan Sakean veren vuosi kertoo 1918 tapahtumista vouhkaamatta yksilöiden näkökulmasta. Alinan, nuoren tehtaantytön kohtalo oli kohtuuton. Hän kuoli Suomenlinnan kuolemanleirissä synnytettyään lapsen. Lapsi vietiin jonnekin sijoitusperheeseen. Näitä tapahtumia taustalla ajattelen Bosniaa sodan uhan alla. Toisaalla Valko-Venäjän Puolan rajalle köijäämät pakolaiset, joita käytetään nyt välikappaleena jossakin isommassa poliittisessa kuviossa. Mikä on Putinin osuus tässä häslingissä. Toivon ettei jenkit esitä pelastajaa tulemalla paikalle saamaan selkäänsä. Kuulin että Ukraina lisää sotavalmiuttaan mahdollisen hyökkäyksen varalta. 1918.tapahtumat Suomessa liittyi Euroopan tilanteeseen, se ei ollut pelkästään Suomen sisäinen tapahtuma.

Pahuuden anatomiaa

Sergei Lebetevevin trilleri nostattaa karvat pystyyn lukiessa. Luettuani kaksikymmentä sivua olin valmis lopettamaan lukemisen. Kuitenkin vastenmielisyys pahuutta kohtaan väistyi taka-alalle ja mielenkiintoni heräsi suljetun kaupungin myrkkytuotannon ja valmistuksen myötä. Tämä voisi tapahtua missä tahansa maailmaa. Kukaan kirjan henkilöistä ei saanut sympatioitani. Kirjan kieli on kaunista ja korostaa pahuutta äärimmilleen.

Pyhäinpäivän aamuna

"Jos joku lähettää toiselle vihantunteen niin selvänäkijä pystyy erottamaan sen tietynvärisenä ohuena valokehänä ja tuollainen selvänäkijä pystyy suojautumaan vihatunteelta samalla tavalla kuin fyysinen ihminen puolustautuu häntä kohti suunnatulta fyysiseltä iskulta." ( Rudolf Steiner teoksessaan "Miten saavutetaan tietoa korkeammista maailmoista.) "Sen joka haluaa ymmärtää runoilijaa on mentävä runoilijan maailmaan." (Goethe. Turun runoviikko alkaa ja teemana on lavarunous. Joskus sitä kaipaisi jo jotakin muutakin lavagenren lisäksi. Tämä aika on niin outo ettei kukaan uskalla olla osallistuva.

Putiikkienkeli

' Putiikkienkeli erään kaupan ikkunassa. Kävelin pitkin sadatihkuista katua kotiin. Huomasin erityisen enkelin ja hänellä oli ilme. Yleensä enkelit ovat ilmeettömiä kliseitä ja aina kun näitä ilmeikkäitä enkeleitä joilla on persoona jää katselemaan pitempäänkin. Jouluun on kuukausi,tai hieman enemmän. En osta joululahjoja sillä tunnelma riittäisi. Joulun illuusio on jo koettu, ja harvoin koettu todella. Marraskuun puu

Pimeän illan kirjoituksia

"Sen pehempaa hajua ei ole olemassakaan kuin se, joka nousee pilaantuneesta hyvyydestä. Se on sekä inhimillinen ja että jumalallinen haaska. Jos varmuudella tiedän, että talooni on tulossa mies tieten tahtoen haluaa tehdä minulle hyvää, juoksen karkuun henkeni edestä aivan kuin minua uhkaisi samumiksi kutsuttu Afrikan erämaiden tuuli, joka tupruttaa suun, nenän, silmät ja korvat hiekkaa täyteen niin että siihen menehtyy, sillä pelkään hänen saavan tehdyksi minulle jotain hyvää ja tartutetuksi vereeni sairautensa aiheuttajan... Ihmisrakkaus ei ole rakkautta asianomaisen lähimmäistä kohtaan sanan laajimmassa mielessä." Henry Threau "Elämää metsässä" Suomentanut Mikko Kilpi.)