Tuesday, September 18, 2018

Syyskuun lämmössä



Tämä on runokirja joka vaikuttaa sieluun ja sydämeem.

On hyvä että Suomessa sentään vielä julkaistaan runoja. Minua on aina vähän pänninyt kulttuurihenkilöt jotka päättävät mikä on juuri nyt oikeaa runoutta ja kuka on oikea runoilija. Meillä myös runouden valta keskittyy pienelle piirille usein. Hyvä runous pysyy ja säilyy vuodesta toiseen, muoti-ilmiöt tulevat ja menevät. Opettaako jossakin nainen runoutta?

Tua Forsström kirjoittaa paljon vedestä. Uidaan vastavirtaan kalojen kanssa.

"Eikä yhtäkään sanaa varpusesta joka putoaa"



Tulee sakraali olo.

Sunday, September 16, 2018

Turun ilmasto IV

Katselin eilen iltapäivällä Vanumamman taloa. Miten ihmeessä se on päästetty noin rapistumaan. Se ihan selvästi nuokottaa torille päin ja sen ja Börsin välinen seinä on jotenkin liikkunut ja lohkeillut, aivan kuin olisi peitelty pellillä. Börssin talo, joka nyt puretaan, lienee vajonnut ja kallistunut.
Tuo hotellirakennus näyttää DDR:n rakennuskulttuurilta, joka oli 1970-luvulta lähtien Suomen suosikki arkkitehtooninen suunta.

Miettisin kaksikin kertaa ennen kuin alkaisin kaivaa perustuksia uudelle hotellirakennukselle, se nimittäin lepää blinisaven päällä, ja olen jokseenkin varma että kun sitä aletaan kaivaa, Vanumammantalo alkaa vajota ja kallistua.

Turulla olisi ollut hienot mahdollisuudet olla vanha ja arvokas kaupunki Suomessa, mutta täällä olevat poliittiset päättäjät ovat menneet mukaan rahamiesten kelkkaan ja myyneet sielunsa barbaarialle.

Torinäkymä tänään.

Tänään on Turun päivä!

Kävelin Vanhalle suurtorille ja siellä oli hyvätunnelmainen ilmapiiri. Mahdollisuuksien lavalla lauloi todella hyvä-ääninen ranskalaispoika. Musiikki oli muutenkin mahtavaa. Enemmän tällaista.

Vanumamman talon fasadi.

Saturday, September 15, 2018

Turun ilmasto III

Turun ravintola Hamburger Börs aloitti toimintansa 1894. Sen osti Neiti Wallina Walltin ainoastaan 28 vuotiaana. Hän rakennutti kauniin ja ajan mukaisen holtelli rakennuksen ja se aloitti toiminnan 1904. Elettiin tsaarin aikaa ja autonomian aikaa. Wallin oli henkilöhistorian mukaan tomera ja luova liikenainen, hän taisteli suurlakon (1905) aikaan paistinpannu aseenaan lakkolaisia vastaan.

Vuonna 1947 hän myi hotelli ja ravintola-yrityksensä Turun Osuuskaupalle, ja se koitui myöhemmin kauniin rakennuksen rumenemiseksi ja nyt koko rakennus kuulemma puretaan uuden rakennuksen tieltä. Onneksi Kauppiaskadun puoleinen säilytetty osa säilyy, (säilynee) entisellään.

1976 Eerikinkadun puoleinen kaunis osa tuhottiin ja tilalle tuli tuo ruma ja ankea seinä. Purkua vastustettiin ja taisi olla ensimmäisiä kaupunkimiljöön säilyttämisen puolesta oleva mielenosoitus.

Nyt 2018 Osuuskauppa on myynyt hotellin eräälle ruotsalaisomisteiselle hotelliketjulle.

Leikittelin mielessäni ajatuksella että vanha Börssi palautettaisiin mutta Turussa vanhan elvyttäminen uudeksi ei onnistu koska kaupugin jokin instanssi kieltää sellaisen. Tuntuu oudolta kun ajattelee muita sivistysvaltioita ja niiden rakennuspolitiikkaa.



Tässä hieman vertailua vanhan ja purettavan arkkitehtuurin välillä.

Ankea ja ruma.


Tässä Börsin takaosan kauneus sateisen lauantai-iltapäivän valossa. Ihmettelen Turun salailevaa informaation puutetta sillä tästäkin saimme kuulla ruotsikielisen ÅU-lehden kautta. Asemakaavamuutosta valmistellaan kaupungin toimesta että Börsin purkaminen tulisi lailliseksi ja siunatuksi, En usko että tuleva uusrakennus on yhtään parempi kuin nyt oleva, joten eiköhän tämä purkuturhuus riitä.

Wednesday, September 12, 2018

Heinäveden kaivoshanke on uhka ja turhake

Heinäveden kaivoshanke on uhka ympäristölle. Kaivoksen suunniteltu sijainti on paikassa, jossa Saimaan vesistö on niin haavoittuvainen, että vain piittaamaton ahneus ei siitä välitä. Eikö poliitikoille Talvivaara opettanut mitään?

Valamon luostarin veljestö on kehoittamaan ihmisiä rukoilemaan hartaasti ettei kaivosta tulisi. Myös lintulan naisluostarin sisaristo on ilmaissut huolensa kaivoshankkeen tuhoista luonnolle ja luostarille.

Laajemmassa mielessä kaivos on myös uhka Itämerelle, nauloja arkkuun.

Samainen kansainvälinen kaivosfirma, joka on myös pörssissä, on monta vuotta yrittänyt saada kaivostoimintaansa Ruotsin pohjoisosassa. Hanke on juuttunut ympäristöväen ja saamelaisten vastustukseen. Suomen kaivoslaki kaipaisi päivitystä, sikkä nykyisellään se antaa kaivosyhtiöille vapaan tulon kaivamaan. Rahat eli tuotot näistä monikansallisista kaivoksista valuvat pois Suomesta.

Minua häirotsee nämä lyhytkatseiset projektit, niissä ei todellakaan ajatella seurauksia eikä sitä mitä jää jälkipolville.

Adeassiin voi kirjoittaa nimensä vielä.

Saturday, September 8, 2018

Matkalla II


Tämä talo on ollut yli sata vuotta sitten metsänvartijan talo. Sitten Antti Hämäläinen (Isoisäni isä) osti talon ja metsäalueet ja rupesi isännäksi. Nyt tuo talo on pahasti sairas, kuin vanhus joka romahtaa, kun aika on. Uusasukas lienee jo toisessa rakennuksessa, mutta se on toinen juttu. Tuon talon välissä oli kuja ja kujan toisella laidalla toinen talo, joka tuotiin Kauvonniemeltä, josta muutettiin. Se talo on tuossa alenpana, se oli isäni kotitalo.

Vanha hirsinen aitta, siihen liittyy tarinoita jotka ovat niin henkilökohtaisia minulle ja vielä eläville ettei niitä kerrota. Nyt aitta on entisöity. Alenpana oli navetta ja tallirakennukset. Sodan aikaan desantti yöpui navetassa ja onneksi eräs henkilö huomasi tämän. Mies pakeni. Ukki lähti kylälle tiedottamaan asiasta. Desantti oli kiinniotettaessa pahasti nälkiintynyt ja kuoli itsellään. Yleensä desantit ammuttiin heti.

Isäni nuorin sisar oli suvun ensimmäinen ylioppilas(tai toinen, en ole ihan varma) Istutimme kolme koivua sen kunniaksi. Aura, Pertti ja minä kävimme metsästä kolme koivuntainta. Nyt ne ovat jo vanhuksia. Olin silloin 8 vuotias. Pertti on jo kuollut. Aura elää Helsingissä.

Hyvästi kesä.

Wednesday, September 5, 2018

Matkalla I


Koitere minun kotini lauloi Mateli aikoinaan. Tiedän että momi muukin laulaa samaa tietämättä Matelin runoksi. Koitereellä tapahtuu kesäpäivien illassa ilmiö " saaret kohoavat ilmaan" ilmiö. Sitä ei voi sanoilla kuvata, se täytyy nähdä.

Hiijen selkä. Pimeällä näkyvät Naarvan valot järven toiselta puolen, ja kai siellä on vielä elämää nykyäänkin. Kun olin lapsi, ukki sanoi että:"Naarvan sairasmajalta näkyvät valot." Sairasmajoja oli syrjäseuduilla ja niissä hoidettiin lievempiä ja joskun vakavampiakin potilaita. Niissä työsklenteli ainakin saitaanhoitaja. Nykyään sairasmaja lienee muussa käytössä, tai kaipaa unohdettuna remonttia.

Koitere pysyy samana.

Monday, September 3, 2018

Korpilahden taidetta 2018


Nämä ovat Korpilahdelta näyttelystä "Kevät ja muut kesän elävät" Riikka Heikkinen ja Sari Linna.
Sisilisko on herännyt horroksesta ja paistattelee ladon sinällä. Näyttely toimii makasiinimaisessa tilassa hyvin.

Korpilahden näyttelyn 2018 juliste




Kaksi veistosta keskustee. Dialogi toimii. Teosten materiaaleina ovat kierrätysmateriaalit. Me ihmiset olemme riippuvaisia eläimistä ja ötököistä, vaikka ei aina tule mieleen.




Todella hauska ja hyvin toimiva näyttely. Seuraava kuva kuin olisi lutikka syömäisillään:


Hyvä pysähdyspaikka jos ajaa sivuitse.