Tuesday, May 23, 2017

Kun kuulen sanan kaavamuutos, poistan varmistimen



Turun kaupungin hallitus on hyväksynyt Portsan kaavamuutoksen koskien myös Puutarhakadu 41, vuonna 2011 palaneen talon purkutuomion. Vihreät ja vasemmisto vastustivat. Alueella oleva puisto kuulemma säästetään. Palanut puutalo piti entisöidä puutaloksi, mutta kokoomus, demarit, persut ja ruotsalaiset yrittävät viimeiseen asti tihuloida. Ensi viikolla on vanhan valtuuston viimeinen kokous.

Puutarhakatu 41 oli Turun vuokratalon talo. Talon tulipalosta asti on ollut merkillistä pitkitystä ja viivyttelyä. Avoimen katon päälle ei asetettu väliaikaista suoja, vaan vettä ja lunta satoi sisälle. Näin on ennenkin menetelty. Aika ja Suomen ilmasto hoitavat tuhoamiset omalta osaltaan.

Kun kuulen sanan kaavamuutos, poistan varmistimen Hieman muuntelin erään tunnetun henkilön lausetta. Hän tarkoitti kulttuuria, mutta kulttuuria se kaavamuutoskin on, joskus jopa tuhoavaa.

Oman asuinalueeni Lonttisen takaisella purettujen viljasiilojen, Barkerin ja Raunistulen akselin yhteydessä 2009 tehty kaavamuutos on vaarassa että siellä rehdään ns. postimerkki kaavaa. Termi on pahimpia turuntaudin ilmentymiä. Alue on suurelta osin jo rakennettu, joten miksi sitä pitäisi vielä peukaloida.


Lonttisissa kukkii.

Monday, May 22, 2017

Illan häsyssä olen hämmentynyt


Turun Työväen yhdistys myy tätä kokonaista puutaloaan Jarrumiehenkadulla. Historian havinaa sanoisin.Neliöitä noin 700. Talo on tuolla kulmassa. Sen seinässä lukee Turun Työväen yhdistys.

Keijujenpuu puun alta kuvattuna. Pitsimäistä viherrystä.

Kävin puun lähellä elämäni ehkä erikoisemmassa asuntoesittelyssä. Olen vieläkin hämmentynyt. Alan pitää tästä kohteesta, niin outoja ratkaisuja siellä oli. Sitten rupesin ajattelemaan: huoneisto on etelään ja aurinko porottaa, joten laittaisin aurinkopaneelit katolle. mahtaisko sopia Portsan imagoon? Olisi aika kokeilla uusia rnrgiamuotoja täälläkin. Suorasähkö ei ole kovin taloudellista.

Keijukaispuu


Eilen kävelimme Portsan kautta joen rantaan ja Lonttisiin. Matkalla näimme kauniin puun, tosin kuvassa vihreä herkkyys latistuu. Mikä puu tämä kaunotar mahtaa olla. Melkein kuulin keijujen tanssivan hennonvihreiden lehtien seassa.

Läntisellä Rantakadulla, aina kirjastolle asti, oli roskaista ja sotkuista. Ehkä ihmiset riehaantuivat lämmöstä ja auringosta.

Lauantaine piti käydä Logomon ekumeenisella torilla. Ostin Lintulan tuohuksia ja lähetyskojusta etiopialaisen hiussoljen. En nähnyt tuttuja, mutta ahkeria naisia kylläkin.
Katselin afrikkalaisia mekkoja ja joku äkäinen ukko tuli mäkättämään että olivat liian koreita ja värikkäitä. Aina on joku kadunmies joka näkee punaista kaikkialla.

Raikas tuuli puhaltaa Lämmintä ja aurinkoista.

Friday, May 19, 2017

Jossakin lauloi mustarastas

Tänään oli katastrofit kähellä kun kävelin lankkupolkua kohti päivällä. Pieni kaunis lapsi keikkui kerrostalon ikkunalla ja heitti isänsä kengän kadulle. Hän kurkottautui vaarallisesti ja huusi anna, anna. Huusin takisin että älä kurkota. Putoat! Sitten isukki sieppasi lapsen ja luultavasti läimäytti koska itkua piisasi. Minusta noin leveää ikkunaa ei saisi jättää auki lasten pudottavaksi.

Sitten menin ortodoksisen kuoron konserttiin. Se oli hyvä, toivottavasti Pariisi pitää teistä. Kirkosta poistuessani olin hilkulla kompastua pahasti ylätasanteen epätasaiseen kivetykseen. Eivät osaa korjata tätäkään, ottivat varmaankin halvimmen ja kurjimman tarjouksen. En ottanut kuvia konsertista sillä minua on kerran kielletty ottamasta kirkossa kuvia. Minä olen nopea oppimaan ja lahjakas muistamaan. Minulla on kuulomuisti.

Arkkipiispa Leo kunnioitti läsnäolollaan.

Kirjoitan tätä myöhään sillä piti katsoa trilogian viimeinen osa Rakkautta ennen keskiyötä. Siinä on taikaa, vaikka ei se ole puolalaisten ohjaajien veroinen.

Palatessani lauloi mustarastas jossakin. Kaksi tiiraa seisoi joen rantakivetyksellä. Ne ovat hyviä kalastajia: nappaavat kalan samesta savivedestä mestarillisen tarkasti.





Kevään kohinaa ja kirkollista kiimaa


Eilisen saunaretken aikana huomasin valkovuokkoja tontin rinteessä. Risu näköinen pensasaita on ikivanhaa syreeniaitaa. Vanha tammi jykevyydessään on juuri nyt esillä.

Lipstikka on kiitollinen yrtti. Herkkä vihreä on nyt näkyvillä.

Naapurin komea Japaninköynnös on hieno.


Pähkinäpensaan uusikevät.

Linnut suorastaan karjuvat kiimaansa.

Kirkollisesta kiimasta merkkejä kun katsoin lähikaupan lööppejä.

Ekumeeniset kirkkopäivät jatkuvat. Tänään on 21.30 kynttiläkulkue Kirjasto eli rahamiehen sillalle. Myös arkkipiispa Leo on mukana.

Turun orodoksen seurakunnan kuoron konsertti ort. kirkossa klo:19.30. Ohjelmistossa Pariisissa ensi kesänä esitettävää musiikkia. Suosittelen.

Tuesday, May 16, 2017

Rentukat, Anjuska ja Eino Leino


Rentukat kukkivat taas jokirannassa.

Kevät etenee hiljaa. Heräsin varhain aamulla luntujen konsettiin. Jossakin oli kukkunut jo käkikin. Maalla keväänmerkit ovat luettavissa ja nähtävissä selvemmin. Pohjois-Karjalassa Neitoperho lämmittelee aurinkoläikässä kivellä. Katselen tuttuja autioita asumuksi ja totean miten halvalla menee hyvät talot, tai sitten maatuvat hylättyinä kuolevien kylien keskellä.

Syväyksessä asui aikoinaan noita Penttinen. Mateli karttoi häntä ja laittoi siunattuja vitsaksia veräjänkorviin etteivät pahat tulisi pihaan. Elämä 1800-luvun Ilomantsissa oli uuden ja vanhan tiedon kohtaamista. Tietäjien aika oli vääjäämättä väistymässä.


Tämä Leinon patsas on Kajaanissa.

Kuuntelin Panu Rajalan Eino Leino kirjan esittelyä radiosta. Korvaani särähti maininta Anjasta, sinisen ristin muusasta. Anja oli todellinen henkilö, ilomantsilainen Anna Tiittanen, myöhemmin Martiskainen. Hän ei kyllä jäänyt rajan taa, vaan eli elämänsä Ilomantsissa. Hän eli vanhaksi koska itse muistan hänen kuolleen joskus 1960-luvulla. Hän ei lähtenyt Leinon mukaan, hän tiesi paikkansa missä olla. Vanhalla iällä hän kävi Helsingissä erään kulttuurihenkilön kanssa. Hän näki Leinon patsaan ja sanoi: Mitä he ovat sinulle tehneet! Pistäneet kivijalustalle, voi sinua poloista. Hän sanoi myös: Nyt mie ole tarpeeksi elänyt, ja, jos nyt Leino pyytäisi minua mukaansa lähtisin. Hän oli elänyt Raja-Karjalan naisen kovan elämän, synnyttänyt monta lasta, ja myös haudannut muutaman lapsensa kirkkomaahan. Hän oli ollut pitkä ja komea nainen ajaessaan hevosella kylälle kärryissä seisten. Anja oli Ilomatsilaiittain sanottuna roimakka työihminen. Kysymykseen millainen oli Leino hän sanoi: Hän oli sellanen konna, aina hammeen alle mänossa. Minullä oli kepakko jolla hätistelin häntä.

Kun Anjan mies kuoli, hän rupesi metsätöihin kaiken muun ohella. Perhe oli elätettävä. Tämän kertoi opettaj Iines Laitinen aikoinaan. Hän oli haastatellut Anjaa jonkin verran.

Monday, May 15, 2017

Kauppareissulla havaitsin herkkää vihreää

Heräsin yöllä rapinaan. Ajattelin että eilen näkemäni rotta joka luikki alustaan jyrsi nyt tietä sisälle. Rapina johtui sateen ropinasta ikkunaan. Mietin rotan tappamiskonsteja. Joku oli syöttänyt lasipuuroa. Se on tuskallinen tapa, rikkoo suoliston ja kuolema pitkittyy. Yksi naapureista sanoi käyttävänsä vanhan ajan rotanloukkua. Sitten ovat nämä kemialliset myrkyt, joita en suosittele, koska raadon syöjät voivat saada liikaa myrkkyä. Jotkut eivät välitä yhtään ongelmasta, he odottavat että yhteiskunta hoitaa kaasuttamalla rottien käydessä todella häiritseviksi.

Tämä puutalo on rauhallinen ja hiljainen. Alue on ihanteellinen ja sopivan ei-yhteisöllinen.

Muutama kirja on tullut lisää. "Juttu tupa" huoneistoa ei ole vielä löytynyt. Toivossa on hyvä elää sanoi lapamato.

Kauppareissulla huomasin herkkää vihreää. Harakat pitivät neuvonpitoa puussa. Harakka on kaunis lintu jos tarkemmin katsoo.

Lämmintä tihkusadetta tänään.