Tuesday, May 22, 2018

Ennen kuolemaa kukkaloistoa torilla


Aamulla kävelin torin yli ja jotkut herrat pitivät kokoustaan. Kuulin että kesäkuun alkuviikoilla siirretään myynti kirkon eteen, tai niin ymmärsin ulkomaalaisen myyjän puheesta. Kallun grillin kuoppaa kaivoo kaivuri syvemmäksi ja siellä oli jo vettä pohjalla. Muuten tori oli kukkien loistottama, ihan kuin ennen kuolemaa tunnelma. Arkeologiset kaivaukset jatkuvat ja amatöörin silmiin pistää maan alainen kaupunki.

Portsan syreenit kukkivat vielä. Valaistus kuvassa latistaa syvän violetin värin. Portsalaisten lintukotoelämä on uhattuna, parasta olla laittamatta hienoja terassikalusteita yöksi terassille. Parasta viedä ne sisätiloihin, ellei ole kotona.

Meillä Lonttisissa ilmestyy yöllä varastettuja polkupyöriä kukkapenkkeihin, lukitsemattomina. Tälläkin hetkellä kaksi pyörää lojuu seinustalla. Minne ne pitäisi viedä? Tuossa punaisessa pyörässä on uudehkot renkaat. Ohjaustangon kädensijat ovat kunnostettu ilmastointiteipillä.



Sitten aamun pilasi häirikkösoitto muka Suomen jalometalli oy nimissä soitti "Susanna" ja rupesi uhkailemaan ellen lähetä hänelle hopeista kakkulapiota, jota minulla ei edes ole. Suomen jalometalli oy ei soittele, saati uhkaile, alaikäisi tai 65 vuotta täyttäneitä, tai sitä vanhenpia ihmisiä.

Sunday, May 20, 2018

Portsassa kukkivat syreenit ja raparperi kasvava pihoilla


Nämä ihanuudet olivat jo myyty.

Portsan katumarkkinoilla soi nostalginen musiikki. Joel Hallikainen ja Aulis Kotaviita lauloivat. Mikaelin seurakunnan Operatio Ruokakassi tarjosi soppaa. Oli kirjoja, kahvia, kasveja ja kirppistavaraa. Pihoilla kukkivat syreenit ja raparperit kasvoivat, kuten ne ovat kasvaneet aina.



Kuvassa Portsalainen pihanäkymä. Alla markkinakuva. Tuolla siintelee Mikaelinkirkon torni.

Thursday, May 17, 2018

Tänään luvassa ukkosta ja sadetta


Luin Kjell Westön Rikinkeltainen taivas kirjan. Olen aina pitänyt hänen kirjojensa taian omaisesta tunnelmasta. Hän kuvaa suomenruotsalaisen yläluokan elämää hienosti 1960 luvulta tähän päivään. Jotakin muuttuu ja jokin on pysyvää.



Eilen illalla kävelin jokirantaa kotiin. Joella ui iso lokki ja vastarannalla maahanmuuttajat musisoivat tuossa pusikossa. Joku soitti huuliharppuakin. (Huuliharppu sana sai Seikkiksessä vihapuhetta aikaan, rokkarit eivät pidä siitä).

Tänään Turussa lämmintä. Luvassa ukkosta ja sadetta.

Wednesday, May 16, 2018

Tätä en olisi halunnut kuulla ministerin suusta

Puolustusministeri Jussi Niinistö sanoi 1918 tapahtumien satavuotis juhlassa: "Valkoinen terrori on reaktio punaiselle terrorille..." Sisällisodan muistojuhla oli mitä ilmeisimmin voittajien juhla. Valkoisen terrorin tekemät hävinnneiden murhat, teloitukset, naisten joukkoraiskaukset ja teloitukset ja nälkäännäännyttämiset vankileireillä olivat ehkä Niinistön mielestä laillisia ja oikeutettuja.

Tämä juhla pidettiin 38000 uhrin haudalla. Minusta tuntuu että meillä on sopimaton henkilö sotaministerinä.

Kaartin soittokunta soitti ja majurit muistelivat Sibeliusta. Merkillistä viihdettä Ylessä.

Turussa hellettä. Kannoin appelsiinipuun kesähoitoon pihalle.

Monday, May 14, 2018

Kokouksen jälkeen

Osallistuin Turun kaupungin valtuuston kokoukseen videoyhteyden kautta. Miksi kukaan teatteriohjaaja ei tee näytelmää Turun valtuuston kokouksista. Oli oikein valaisevaa kuunnella ja katsella. Keskustan kehittämisvisio puhutti. Ensinnäkin tämä ainutlaatuinen Aurajoki, ei ole mikään joki, vaan isohko puro. Ei se nyt maailman ainutlaatuisin ole, vaikka onkin ihan kelpo ja kaunis. Toivottavasti sitä ei tuhota liialla kehittämisellä. Ensin tehdään visio, ja sitten tehdään kaavoitus. Turun tautia.

Turussa oli tänään lämmintä +29 astetta. Torilla Kallun Grilli meni tuusan nuuskaksi. Kaivaukset jatkuvat. Ihmiset grillaavat itseään jokirannan nurmikoilla. Kesä on tullut.

Sunday, May 13, 2018

Kodittomia kodeissa

Moniko on ollut ja on koditon omassa kodissaan? Varmaan monikin. Edellistä pohdin herättyäni ja todettuani että on äitienpäivä. Äitienpäivä ei herätä minussa mitään suuria tunteita, suhtaudun asiallisesti siihen.(Laitoin villasukat jalkoihini. Täällä on vetoa).

Minulla kesti kohtalaisen kauan tajuta miksi mieheni aikoinaan halusi asua varastomaisessa huoneessa. Se oli paikka, tukikohta johon palattiin meriltä tai muualta. Joillekin muille kodittomuuden kokemus on omanlaisensa ilmenemismuoto. Kyse on turvallisuuden luomisesta ja tavasta pitää kaaos kurissa. Minulla on ollut sisustusideoita mutta sitten tajusin Jörn Donnerin lauseen koko järkevyyden: "Kirjat ovat hyvä sisustuselementti." Meillä niitä on noin 60 000 kappaletta. Odottavat siirtymistä juttutupaan eli kivijalkakirjastoon.

Yksi naispappi uskoi että minä olen hienohelma kun olisin halunnut kunnollisen keittiön ja kylpyhuoneen. Pöyristyttävä ihminen, fasisti joka vainosi meitä. Ehkä hänellä oli väärää tietoa. Nyt tämä hienohelma (minä) lakkaan välittämästä pappien puheista.

Luin erään tanskalaisen kirjailija-naisen tarinaa ja siinä hänen avioliittonsa mureni ja hän muutti pois. Ei aikaakaan kun hän sai naistenlehdestä lukea uuden avovaimon sisustusideoista ja mies myhäili kuvassa vaimon syvän violetin värisen seinän edessä. Hän ihmetteli jotakin mikä ei hänelle kyllä enää kuulunut ja piilotti lehden visusti jonnekin.


On sääli että mieheni isän suku, joka oli hyvin erilainen kuin hänen äitinsä varsinaissuomalainen suku, ei päässyt rikastuttamaan kulttuurisesti lasten ja lastenlasten elämää. Heitä ei saanut lähestyä, saati tavata. (He tulivat viimeisellä junalla Pietarista Turkuun.) Anoppi ja hänen sukunsa puhuivat ainoastaan pahaa ja pilkallista.

Olen vakuuttunut että kyse oli politiikasta ja rasismista. Leo kuului Työväen urheiluliittoon. Hänen mahdollisuutensa edetä urheilussa katkesivat. Hän oli kohtalaisen hyvä juoksija. Sitten tuli sota, ja kaikki se mitä siitä seurasi henkilökohtaisella tasolla. Anopin veli oli upseeri ja vainosi erityisesti.

Kun lapseni yrittivät teineinä ottaa yhteyttä isoisäänsä, tämä upseeri ja anoppi pitivät puhuttelun ja käskivät olla olematta missään tekemisissä isoisän kanssa. Avioerosta oli kulunut jo ainakin neljäkymmentä vuotta. Moiseen vihanpitoon en ole koskaan ennen, enkä jälkeen, törmännyt. Nyt olisi heitettävä linkki 1918 tapahtumiin, sinne ne juuret johtivat lopultakin. Isoisä ei, miniänsä kertoman mukaan, koskaan pahaa sanaa sanonut kenestäkään neljästä vaimostaan. Anoppini taas pani mustasukkaisuuskohtauksen päälle joka kerta kun kuuli uusista vaimoista. Hänen elämänsä on täytynyt olla raastavaa ja onnetonta. Hänen miehensä oli pyytänyt että: Jätä sukusi ja seuraa minua. Anoppi valitsi suvun ja kärsi siitä lopun ikänsä. Hän oli varmasti parhaansa yrittävä ja hyvä äiti, olosuhteet tosin olivat karut.

Antakaa hyvät äidit, lastenne tavata isiään vaikka miten riipisi viha mieltä. Onnellisia avioeroja ei ole. Sijaiskärsijöitä ovat lapsenlapset ja jatkumo.

Turussa lämmintä ja kaunista.

Saturday, May 12, 2018

Ennen Äitienpäivää


Vanha tammi, rauhoitettu lady, on hieman hitaanpi lehtiytymään. Vastaavasti hän on lehdellinen pitkälle syksyyn, ennen kuin riisuutuu karuksi talvipuuksi.

Rentukoiden kultainen kauneus loistaa.

Äitienpäivän valkovuokot Nummenpakan talon rinteessä, sireeniaidan vieressä. En poimi kukkia maljakkoihin kuolemaan. Huomenna katsastan keltaisen polkupyöräni ja toivon että sen jarrut eivät jumita. Jumiutuminen on vaarallista.


Tiirat pasteeravat kivetyksellä. Ne ovat taitavia kalastajia ja kauniita lintuja.