Saturday, December 31, 2016

Uusi Vuosi on aina parenpi kuin mennyt vuosi

Uusi vuosi on aina parenpi kuin mennyt, tai ainakin osittain perenpi. En tee uuden vuoden lupauksia. Enkä tilaa Turun Sanomia, vaikka tuttavat pääsevät siten kuolemaan tietämättäni. Jostain syystä muistan kuolleista henkilöistä kaikki hauskat ja kummalliset jutut. Kuka nyt pahoja muistaisi, paitsi jos on oikein hyvin läheinen kuollut ja varsinkin jos on ollut mukana täysillä.

Kerran muistan erään, nyt jo vainajan, kertoneen olleensa juhlimassa jossain kyläpaikassa. Hän lähti nauttineena kotiin taksilla. Kun maksun aika tuli, hän totesi ottaneensa vahingossa emännän virkkuutyökassin ja näin ollen rahaa ei ollut ja taksi ajoi poliisiasemalle. Hänelle välähti poliisissa että pidätetylle kuuluu yksi puhelu. Hän sai soittaa eräälle korkeasti kirkolliselle henkilölle, joka lupasi maksaa kyydin ja tarjosi yösijan. Henkilön lapset ( nyt jo reippaita keski-ikäisiä) nauroivat kippurassa ja nimittelivät isin tyttöystäväksi. Mitä me tästä opimme: (silloisen) ateistin kannattaa pitää kirkollisia ystäviä lähipiirissään.

Sää tilanne Turussa tänään +8, lämmintä ja kosteaa. Aurajoen vesi on ylhäällä. Sorsat tekivät upeita vesiliitoja. Tuomiokirkon torilla tapahtuu tänään. Suomi 2017 100 vuotis synttärit alkavat ja jatkuvat kuulemma koko vuoden. Terroristien varalta on turvatoimia. Yleisön vassojakin on.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

Tuesday, December 27, 2016

Uhtuan perinnetalo


Mitä kuuluu Uhtuan 1700-luvun pyörösalvoshirtitalolle. Minulle kerrottiin että on viimeiset ajat korjata ja pelastaa tämä hirsitalo. Onkohan paikallinen perinnesuojelu yhdistys, mikäli sellaista edes on, mahdollinen toimija, vai voiko se edes toimia. Tuo rakennus on viimeinen laatuaan. Huomasin kuvasarjasta katon rikkoutuneen pahasti eräästä kohtaa. Paha juttu.


Tässä mallia pyöröhirsi rakentamisesta. Aikoinaan savolaiset talonpojat osasivat veistää pyöröhirsisalvoksia. Tietenkin Uhtua on Venäjän takamaata. Voi olla, että avustusrahat menevät Moskovan herroille. Niin ne kyllä menevät muuallakin maailmassa parenpiin suihin.

Kuuntelin radiosta Anna Kortelaisen kaksi Viipuria Kirjakerhon lähetystä Viipurista. Anna Kortelainen kertoi todella hienosti miten vanha hieno Viipurilaistalo kuolee. Tuli mieleen Kaskenkatu 15. Turussa.

Tonttu katsoo tulevaan



Tonttu katsoo tulevaan!

Sunday, December 25, 2016

Joulupäivän haikeus


Joulu on kohta ohi. Tunnen haikeutta, kuten aina ennenkin joulun mennessä.

Venäjän armeijan kone putosi tuntemattomasta syystä Mustaanmereen. Mukana lennolla oli Puna-armeijan kuoro melkein kokonaisuudessaa. Kone oli matkalla Syyriassa olevaan tukikohtaan. Aloin mielessäni vatvoa mahdollista syytä koneen putoamiselle. Ehkä se oli enne Venäläisille poistua Syyriasta. Toivon totisesti että putoamisen syy on inhimillinen virhe.

Maailma on muuttunut lyhyessä ajassa arvaamattomaksi. Turun Joulurauhan julistuksen aikaan olivat tiukat turvajärjestelyt. Pelkäämään ei kannata ruveta. Ei, vaikka miten järki sanoisi ettei yleisötilaisuuksiin pidä mennä. Kauppakeskuksiin en kyllä mene muutenkaan, en ole käynyt koskaan Myllyssä, enkä Skanssissa. Kirkoissakaan en käy enää kuin joskus. Sähköisiin hiuksiin neuvotaan laittamaan öljyä. Ortodoksisessa kirkossa katsottaisiin kieroon jos hiuksissa olisi luonnonöjyä. Nuttura ja pitkät suortuvat näyttäisivät rasvaisilta. Hyi olkoon, se varastaisi koko liturgian. Maallistunutta menoa.

Saturday, December 24, 2016

Joulu 2016



Lämmintä +5, tuulee lujaa ja vettäkin on satanut. Jouluaatto 2016 on harmaa ja kostea. Ihmisten mielissä asuu joulu, vaikka olosuhteet olisivat millaiset hyvänsä. Joulumieli ei ole kiinni lahjoistaja ähkyruoasta.

Enkelikelloa ei saa poltta kuin ihmisen läsnä ollessa.

Thursday, December 22, 2016

Kun joulu on



Konevitsan pääkirkko.

Tuesday, December 20, 2016

Neljä yötä jouluun


Aamun hämärässä kävelin kauppatorille etsimään silakoita. Oli niitä ja nieriä myös. Haahuilin torilla ulkopuolisuutta tuntien. Olen ollut aina ulkopuolinen tässä kaupungissa.

Joki lainehtii kaupunkikuvajaisen yli. Sumu ei tänäänkään hälvennyt. Lämpöasteita on +5.


Harmaan sävyt ovat kauniita.

Monday, December 19, 2016

Puu viihtyy rannalla sumussa



Katselimme joulukuusia tuomiokirkon kupeella. Oli lämmintä ja kosteaa. Sumu peitti maiseman. Kävelimme kuusi kainalossa pitkin piispankatua. Kulttuurikotien ikkunoissa loistivat jouluvalot ja joulukuuset. Tuomaanpuisto näytti kummituskuusikolta. On joulukuun yhdeksästoista päivä, jouluviikko.

Luin Anja Erämajan viimeistä runokirjaa. Niin kauan kuin runoja julkaistaan on maailmassa toivoa. Tiedän että runoja luetaan paljon, runoja ei julkaista kovinkaan paljon suurissa kustantamoissa, se ei ole ainoa kanava julkaista runoutta.



Sunday, December 18, 2016

On aika ripustaa olkitähti ikkunaan

Puolassa oppositio syventää syystäkin poliittista eloa. Meidän pääministerillämme on kylmä katse. Ulkoministerimme ilmoitti osallistuvansa Trumpin rukousaamiaiselle tammikuussa. Joidenkin joulu on ankea tänä vuonna, ilman että ovat syyllisiä mihinkään itse aiheutettuun ahdinkoon. Ahdingon aiheuttajat ovat ahneet ja kyltymättömät päättäjät, loppua ei tälle kahmimiselle ja sulle mulle politiikalle näy.

Jos Turun ortodoksinen kirkko ja seurakunta olisi hieman vähemmän ulkokultainen ja ahne, järjestäisi se yksinäisille, sairaille ja kärsiville ilmaisen jouluruokailun, mutta kuten hiippakuntamme hengen mukaista on, se antaa kylmää kyytiä ja rakkeudettomuutta niille jotka eivät anna kolehtiin rahaa, koska sitä ei ole, ja ilmaisia kirkkokahveja ei ole edes jouluna. Kolehtirahatkin mennevät parenpiin ilmakerroksiin, sanoo seurakuntamme ilmastotutkija. Täyttyvä matala tulossa ja sateita tiedossa. Miten voi olla näin kylmä kristillinen ilmapiiri. En ymmärrä.
Pahinta on etteivät siellä toimivat ihmiset huomaa tai halua huomata mitä tapahtuu tai mitä ei pitäisi tapahtua.

Kaivoin esiin vanhan raastinraudan. Laitoin kynttilän sen sisälle palamaan. Tuikkukynttilät ovat epätaloudellisia ja tuhlaavat luonnonvaroja. Poltan vanhoja jämiä pois. Tuohukset loppuivat ajat sitten. Ennen niitä sai Stocmannilta ostaa, en tiedä saako enää. Onkohan Lintulassa nettikauppaa.

On aika ripustaa olkitähti ikkunaan. Se on säilynyt haavoittuvuudestaan huolimatta ehjänä. On kaupungin työtupien tuotantoa ja hyvin perinteinen ja kaunis. Odottaa oikeaa paikkaa toisessa ikkunassa.


Saturday, December 17, 2016

Joulukuun seitsemästoista päivä



Päivä ei valjennut tänään. Samaa valjua hämärän hyssyä. Kadut olivat liukkaita ja jäisiä kävellä. Joki melkein jäätön taas. Vanhalla Suurtotilla oli ainoa valopilkku virolainen oranssinen savivati. Se loisti kuin majakka yössä.

Tunsin itseni unissakävelijäksi sumujen keskellä, tässä kaupungissa suhtaudutaan varautuneesti kaikkeen, jopa toiseen turkulaiseen, Ole siinä sitten maassamuuttaja tai maahanmuuttaja, turvapaikanhakija tai paperiton. Kerjäläistyttö, pieni ja laiha, istui tai paremminkin kyyhötti kauppaa vastapäätä lähes huomaamattomana, kertakäyttömuki kädessä. Missä on kotisi tyttönen. Erään kirkon rapuille ei pidä mennä kerjäämään, siellä on almujen anto ja kerjääminen kielletty kirkon alueella. Tuntuu että kristitty ei enää anna paitaansa palelevalle. Päin vastoin vie viimeisetkin vaatteet päältä. Onko hallituksessamme yhtään tosi kristittyä, epäilen vahvasti.

Minusta tuntuu että maailmassa on paljon näkymättömiä ihmisiä. Rakkaudettomuus leviää kuin seitti ja tahmaistaa kaiken tielleen osuvan. Kaikki on jotenkin epäselvää ja sameaa. Yksi on ainakin varmaa: pieni ihminen on sodassa omilleen, ainakin Aleppossa ja Syyriassa.

Jouluna pitäisi muistaa että Jeesus-lapsi oli aikoinaan pakolainen.

Friday, December 16, 2016

Joulukuun kuudestoista päivä



Linnut pitivät kokousta viime viikolla kotikulmillamme. Taivas oli sininen ja aurinko paistoi viistosti, kuteen joulukuussa sopii. Tänään oli outo sumuilmiö. Pahimmillaan näkyvyyttä oli kymmenen metriä. Kostea keli.

Kynttilät loistavat Nummenpakan pimenevässä illassa



Punainen kynttilä ja kuollut omenapuu.


Vahinko etten saanut kuvaa riitelevistä naakoista kadunkulmassa.

Thursday, December 15, 2016

Ekumeeninen joulu ja muita juhlia



Piispankadulla oli liukasta. Ekumeeninen Joulu taltioitiin tuomiokirkossa jouluaatoksi. Väkeä oli kohtalaisesti. Humanitäärinen puhuja oli Tarja Halonen. Hän lahjoitti Jerusalemin kristityiltä saamansa seimen, kuten tapana on, vitriiniin. Piispat ja pastori puhuivat, Camilla Nylund lauloi ja Luminos kuoro lauloi. Unisefin keräys Syyrian lasten hyväksi kolehtioli toivottavasti antoisa.

Arkkipiispa Leo on julkaissut uuden uuden runokirjan Auringossa, myös nykykarjalaksi. Hän on ollut ahkera runoilija viime vuosina.

Nyt tiedän mitä 99 vuotiaalle kannattaa antaa lahjaksi, hän toivoi itse lämmintä flanellipaitaa jossa on kaulus. Lisäksi pikkusuolainen tuliainen kelpaisi. Olen aina luullut että vanhukset ovat persoja makealle, mutta olen osittain väärässä.

Tuesday, December 13, 2016

Joulukuun kolmastoista päivä

Ja kedolla oli paimenia lampaineen.


Tämä jouluikoni on samalla joulukortti. Ostin näitä joskus useamman Konevitsan luostarin myyjäispöydästä. Nyt ortodoksiset ystävät ovat huvenneet kuka minnekin. Tiedän yhden jolle voisin
lähettää tämän, tai sitten pidän sen itselläni.

Kirjailija Elina Karjalaisella on vaikuttavin Jouluevankeliumin kuvaus. Tarinan nimi oli Tärisevä enkeli. Se teki minuun syvän vaikutuksen. Läpikuultava, värisevä lapsi lausuu repliikkinsä kynttilää pidellen. Taisi olla Suomen Kuvalehdessä joskus kymmeniä vuosia sitten. Jotkut tapahtumat jäävät mieleen pysyvästi.



Sähköporolla pukki voi matkustaa ekologisesti. Tässä kuvassa pukki röhötti vatsa pystyssä tyytyväisenä, lienee saanut vahvistusta takanaan olevassa baarissa, ehkä.

Uskokaa tai älkää, mutta kun vanhenee, tulevat joulut kiireettömiksi ja hartaammiksi. Mitä antaa 99 bvuotta täyttävälle henkilölle lahjaksi. En keksi yhtäkään lahjaa.

Saturday, December 10, 2016

Joulukuun kymmenes päivä


Tänään oli pikku pakkanen ja se jatkunee. Sitten tulee taas vettä ja joesta lähtevät jäät ties monennenko kerran tänä talvena. Vanhan ajan markkinoilla saivat lapset tervehtiä joulupukkia ja esittää toiveitakin.

Kävelin torilla ostamatta mitään. Tosin tuttu tarjosi glögiä. Käspaikkakojulla karjalaismummot puhuivat oikeaoppisista karjalaisista käsutöitä. Pakenin muualle koska nämäkin käsityöt ovat minulle traumaattinen asia.



Tuomiokirkon edessä olevaan kuuseen voivat lapset ripustaa omia koristeitaan. Hieno idea.

Friday, December 9, 2016

Joulukuun yhdeksäs päivä


Kaunis kiviaita. Taidokasta kiviseppien työtä, Kiviaita on Turun hautausmaalla.

Harmaan kostea keli jatkuu. Parin viikon päästä karhu kääntää kylkeään pesässään. Kevättä kohti olemma menossa. Sitä ennen on juhlittava joulu, valon ja hyväntahdon juhla.
Venäläisten turistien ei pidä pelätä suomalaisia. Me olemme ystävällisiä ja rauhallisia kaikkia turisteja kohtaan. Tiedän että Venäjän mediassa on ollut väärää informaatiota Imatran murheellisesta tapahtumasta. Se ei kohdistunut venäläisiin.

Venäjän pääministeri kävi tänään Suomen Oulussa. Kuulin että Suomen valtio ostaa pietarissa olevan Suomitalon. Tämä on hieno juttu.



Thursday, December 8, 2016

Aika leipoa hermopipareita Hildegard Bingeliläisen reseptillä

Oli aika leipoa Hildegard B. hermopipareita. Tein ihan melkein alkuperäisellä reseptillä: hunajaa, voita, muskottia, neilikkaa, kanelia, mantelijauhoa, kananmunia, suolaa, leivinjauhoa, spelttijauhoa. Nämä ovat apteekkiitavaraa 1100 luvulta. Mies koukkasi taikinaa suuhunsa ja sanoi että on ätäkkää. Hildegard von B. oli nunna joka kanonisoitiin. Hän harrasti lääketiedettä muun toimen ohella.
Pupulautanen on porilaisen Anu Koiviston suunnittelema.

Tänään oli kostea harmaa päivä. +4 astetta.

Wednesday, December 7, 2016

Joulukuun seitsemäs päivä

On käsittämätöntä miten maassamme saavat marssia natsit kaduilla saastaisia iskulauseita huutaen poliisin turvatessa marssirauhaa. Miten tämä on mahdollista? Tämä ei ole puolusteltavissa sananvapaudella. Maamme korkeimmissa päättävissä elimissä täytyy olla henkilöitä jotka sallivat ja ohjailevat natsien ja äärioikeiston toimintaa. Jos linnan juhlien tärkein sanoma on että joidenkin tissit näkyvät liikaa, niin siinä natsien uho jää mediassa toiseksi. Edellinen sumuttaa vakavamman asian. Ihan oikeasti, asiat pitäisi laittaa oikeaan järjestykseen.

Miksi mielenosoitukseen osallistunut rautatien torilla syksyllä taposta epäilty henkilö on vapaalla jalalla ja osallistui natsien mielenosoitukseen? Eikö laki olekaan enää kaikille sama tai ainakin melkein sama maassamme. Jokin tässä oikeusvaltiossa on vialla. Minua ei huvita puhua liian isoista kaula-aukoista tai asuista yleensä. Natsiaate ei ole viihdettä. Se on kuoleman vakava asia, johon ei pidä suhtautua välinpitämättömästi.
Perussuomalaisten riveissä on hämmästyttävän monta opettajaa. Ehkä valintakokeissa on tarkistamisen varaa.

On joulukuun seitsemäs päivä. Turussa on +2 astetta. Harmaa hämäräinen aamu.

Tuesday, December 6, 2016

Joulukuun kuudes

Eilen illalla, kun oli tarpeeksi pimeää, kävelimme joulusatusilloille. Teatterisilta oli huikea valo ja ääniefekteineen. Sitten kaksi turkulaista frouvaa pärpätti ettei kaunis joki näy kuusten peittäessä sen. Ja kohta varmaan noi kuusetkin varastetaan.

Mies sanoi että näkyy se kun oksien välistä tirkistelette. No, tämä on hyvinkin tyypillistä turkulaista keskustelua.

Rahamiehen silta oli tällä kertaa vihreä. Joku mies sanoi että on saatu EU rahaa Pennisillan rakentamiseksi sen oikealle paikalla. Se olisi kivaa ajattelin minä. Tuo Kirjastosilta onkin ihan väärässä paikassa. Sitten voisi elvyttää siltamaksun 1centti per ylitys.

Joulukuun kuudes. Pikkupakkasta ja selkeää. Toivon totisesti etteivät mielenosoittajat tapa toisiaan tänään ja että Imatran veriteon mahdolliset matkijat pysyvät poissa. Pahoilla teoilla on aina matkijansa sanoi vanha poliisi. Aina kun tuli raaka raiskaus, ilmestyivät kaduille itsensäpaljastajat muut seksipervertikot. Tällaisesta nyt tapahtuneesta murheellisesta rikoksesta ei kenenkään soisi oppia ottavan pahassa mielessä.


Tätä arkkipiispa Paavalin kirjaa löytyy nykyään antikvariaateista. Perikunnat siivoavat komeroita. Arkkipiispa Paavali edustaa ortodoksisuutta sellaisena kuin minä sen ymmärrän. Luterilaistunut kirkkomme ei oikein ymmärrä Paavalin lempeää hartautta.

Ortodoksisessa kirkossa vietetään tänään Pyhän Nikolauksen päivää. Pyhä Nikolaos on merenkävijöiden, kalastajien, asianajajien, apteekkareiden, oikeusmurhien ja lasten ja opiskelijoiden suojeluspyhä. Nikolaos on joulupukin esikuva. Turussa hämyillään liturgian jälkeen kynttilän valossa, lapset juhlivat kehohuoneella huolettomasti kuten lasten kuuluukin. Aikuiset taas keskustelevat seurakuntamme ahdingosta isänmaallisessa hengessä. Torilla jonottavat samaan aikaan erilaiset ihmiset ruokakassijonossa kassiaan. Jono on pitkä, vuosien myötä kasvanut ja kaikista yhteiskuntaluokista koostuva. Luokat sekoittuvat ja keskiluokan monesti mainittu pelko saa vahvistusta. Paluuta entiseen ei ole.



Samaisesta kirjasta yksityiskohta eräästä Pyhän Nikolaoksen ikonista.

Sunday, December 4, 2016

Joen jää maitolasia



Joen jää oli maitolasia. Aamulla oli -12 ja nyt illalla lähentelee +0. Vetistä härmää sateli taivaalta kun kävelimme Pienestä Kirjapuodista kotiin. Siellä on myytävänä kirjojen lisäksi eri kirkkokuntien joulukalentereita. Kahvila on laadukas ja palvelu hienoa.

Aikaisemmin olimme hankkineet vankilakaupasta uuden hautalyhdyn anopin haudalle. Yöllä herätessäni huomasin pakkasen kiristyneen, aloin pohtia miten routaiseen maahan lyhty saadaan upotettua tarpeeksi syvälle että pysyy pystyssä. Nyt näyttää että huoli oli turha.

Joulun aikaan pitää ajatella vanhuksia ja lapsia. He tarvitsevat lahjoja ja huomionosoituksia enemmän kuin tavallisesti. Meillä on kaksi tosi iäkästä henkilöä perheissämme: 91 vuotias äitini, joka on selväjärkinen ja suhteellisen hyväkuntoinen. Sitten on mieheni isä 99 vuotta. Hän saa ajaa autoa toistaiseksi. On mahtavaa sekin että anoppini kuoleman jälkeen, olemme voineet tutustua häneen. Anopin eläessä se oli mahdotonta. Kysyin apelta että missä hän ja Helvi olivat tavanneet. Hän kertoi että matkustajalaivalla. Helvi teki kylmäkkökeikkoja laivan ravintolassa. Hän oli oikeasti vakituisesti töissä hotelli Itämeressä kylmäkkönä.

Lapsille ja vanhuksille täytyy antaa lahjoja.



Saturday, December 3, 2016

Joulukuun kolmas päivä


Joulukuun auringon paistetta Piispankadun päässtä kuvattuna. Viima kylmäsi kävellessä. Lunta ei pahemmin ollut maassa.

Piispankadun alkupäätä.

Tehtaankatua. Takana rinne, josta lapset kuulemma laskivat muinoin mäkeä. Liikenne oli silloin hiljaista ja lunta paljon. Ajattelin että jos jatkoi liukumista yli törmän, löysi itsensä joen jäältä.

Piispankatua Tuomiokirkon läheltä.

Sibeliusmuseo on hieman hämmentävää arkkitehtuuria.


Saarenmaalaista keramiikkaa ja taidetta työpajassa Vanhan ajan joulumarkkinoilla. Yläkerrassa on villavaatteita, lapasia, sukkia, taidekäsityötä ja koruja Hiidenmaalta.

Friday, December 2, 2016

Maalliset huolet ja kirkolliset myös

Meillä on vanha herätyskelloradio. Tänä aamuna kuulin unenhorteen läpi että kaskustapuolue on kirimässä demareita kiinni kansan suosiossa. Sipilä nauttii hallituksen luottamusta sanoo Orpo. Atte Jääskeläinen ei nauti toimittajien luottamusta, sanokoon Turun Sanomat mitä hyvänsä. Hävettää tämä hallituksemme moraalinen tila. Hallitus voisi erota näin itsenäisyyspäivän kunniaksi. Se olisi prinikan arvoinen teko.

Siirryn kirkolliseen osastoon. Helsingin Metropoliitta jää eläkkeelle. Tämä uutinen ei synnyttänyt minussa minkään laisia tunnekuohuja. Kerranko sitä eläkkeelle jäädään, eikä kuolla työpaikalle. Joku roti sentään. En usko että mikään muuttuu ortodoksien kirkkomme vallanpeleissä, pappeja syrjäytetään mitä kummallisemmista syistä. Jos pappi joutuu avioeron eteen, jotkut saavat toimituskieltoa, jotkut eivät saa. Jotkut käyttävät lähes taikauskoisia parannusmenetelmiä riivatessaan demoneita, se nyt on vain hassu kulttuurinen piirre eli exsotica.

Lisäksi pinnalliset kristityt lajittelevat ihmisiä ulkonäön perusteella: jos et ole laiha tai pukeudut epäsovinnaisesti ja olet alle 160cm pitkä, olet epäkelpo kirkkonmenoihin. Hyvää paastoa vaan teillekin. Katsokaa ettei teillä ole rasvainen nuttura niskassa, teatterimaakarit ja kirjastomatroonat. Se on niin että itsensä laisia ihania seurakuntalaisia on mahdoton valita ainoiksi seurakuntalaisiksi.

Sitten vielä Ambrosiukselle ihan oikeasti: Elämää on kirkon ulkopuolellakin. Tämän tietävät ne jotka on kirkostamme ja seurakunnistamme ulkoistettu joidenkin toimesta. Ehtoollinen kuuluu kaikille kirkkoon kuuluville ja katumuksen sakramentti ja synnintunnustukset myös.

Wednesday, November 30, 2016

Marraskuun viimeinen päivä



Positiivisesti yllättänyt runoteos. Suosittelen lämpimästi kaiken tämän raadollisuuden rinnalla luettavaksi.

Marraskuun viimeisen päivän valju aurinko värjää ikkunan takaisen talon okralla. Kadut hikoilevat kosteutta, on taas lämpöasteita. Moottorisahan ääni leikkaa loven maailmaani. Pannaanko jossakin ikkunaa uusiksi.

Pääministerimme ylitti uutiiskynnyksen oudolla tavalla. Olisiko aika vaihtaa hänenkin alaa tai palata entiseen. Andrei Tarkovski sanoi aikoinaan että:Ihmisen ei pidä palata entiseen taloon eikä suhteeseen. Elämässä pitää elää kuin nomadi, paikkaa vaihtaen ja juuria kasvattamatta.

Uhtuan lintumestarin veistämä Karjalan käki. Meillä on kaksi katossa, toinen marilaisten käki. Hyvää käsityötä molemmat, yhdestäpuusta vuoltuja, kuten oikeaoppiset käet ovat.

Sunday, November 27, 2016

Pienet piparkakkutalot, syttyvä kuusi ja katoavat ikkunat talossamme


Marrakuun viimeisiä päiviä eletään lounaan kaamoksessa. Eilen oli joulun avajaisia ympäri kaupunkia. Kävelin Vanhan ajanmarkkinat läpi. Kyllä se siitä virkistyy vielä. Ykkösjoulukuusi tuomiokirkon edessä oli sytytetty myöhemmin ja fb. täyttyi kuusikuvista, niin kuin kuuluukin. Yksi hitti joulumarkkinoilla voisi olla pienen pienet piparkakkutalot, joita oli eräällä myyntipöydällä.



Kun tulin kotipihaan hämmästyin verannan yläikkunoiden poissaolevaisuuteen. Nyt ikkunoissa on pahvit. Mikähän remontti mahtaa olla nyt menossa.

Miten mielelläni, miten mielelläni puhuisinkaan toisesta kodista. Päädyn kolminkertainen vesivahinkohuoneisto on nollattu, vedet katkaistu ja tehty talven kestäväksi. Johtuuko kummalliset sairastelut ehkä seinän takaisesta märkien hirsien elämästä. Yksi tuttava sai sairaseläkkeen hulluhpapereilla kun homeallergia meinasi tappaa hänet, ja lääkärit keksivät että homeallergiaa ei ole virallistettu sairauksien aiheuttajaksi, joten ainoa tapa selvitä hengissä on ruvetä hulluksi paperilla. Osan ottoni homekoulussa työssä oleville ja oppilaille.

Saturday, November 26, 2016

Kauneusmurha kaupunkikuvassa


Koulukadun ja Eerikinkadun kulmatontilla tapahtuu näköjään purkuhommia. Säilytettävien puutalojen taakse nousee ilmeisesti korkea kerrostalo. Kävelin työmaan ohi, mutta valo ei riittänyt kuvaamiseen. Tämä paikka on lähellä sinisen talon, sen joka purettiin, sijaintia. Sen paikalla on nykyään lasihirvitys. Jokin noista naapurutaloista jouduttiin paaluttamaan uusrakennuksen myötä. Jos mietitään kauneus ja kaupunkikuvallisia arvoja niin Sinisen talon tuhon myötä syyllistyttiin kauneusmurhaan. Näitä kauneusmurhia on paljon tässä kaupungissa ja toiminta jatkuu.


Sininen talo

Art Deco talo

Tässä on lista poliitikoista jotka äänestivät sinisen talon purkamisen puolesta ja osallistuivat kauneusmurhaan.


Nyt on marraskuun viimeisistä päivistä yksi. Ulkona lämpöasteita 4. Aurinko näyttäytyy juuri nyt. Hallituksemme moraali on tarkastelun arvoinen asia. Minusta se lähentelee sallittua rikollisuutta. Juuri nyt Anna Kontula puhuu radiossa viisaita ja tosia työväenluokasta, keskiluokasta ja luokkakierrosta.