Wednesday, January 29, 2014

Pakastemansikoita ja shamppanjaa saarrettuun Leningradiin


Osuin television ääreen juuri tulleen Leningradin piiritystä käsittelevä ohjelma aikaan. Kun puhutaan Lengradin kohtalosta, ovat kaikki sanat ja puheet turhia. Parasta kuunnella Shostakovitsin musiikkia, lukea Anna Ahmatovan runoja. Vain taide pystyy jotenkin välittämään tunteen ja tiedon siitä, mitä siellä tapahtui.

Kun Stalin lähetti poliittisen juhlan kunniaksi Lenigradin kaupungin johdolle yksityiskoneella pakastemansikoita ja shamppanjaa, Uutena Vuotena, joka toi lisää haudattavia, se kertoi kaiken hänen persoonastaan. Pakkastalvena, jolloin rakastavaiset nälkiintyneet jäätyivät puistojen penkeille toisiiinsa kietoutuneina ja äidit vetivät kelkalla lapsiaan hautoihin. Heille pakastemansikat ja shamppanja eivät merkinneet mitään.

Natsit pommittivat Laatokan jäätiellä matkaavia Leningradin orpolapsia kuljettavia kuorma-autoja. He varmaankin ajattelivat tappavansa alempaa rotua olevia ali-ihmisiä.

Jumala lienee ollut jossain hyvin kaukanana.

Sunday, January 26, 2014

Pyhän Aleksandran kirkko odottaa korjaavaa kättä...


Pietariin perustetun Suomen asiain komitean puheenjohtaja G.M. Armfelt totesi jo vuonna 1814, että Turkuun olisi rakennettava kirkko ortodoksista uskoa tunnustaville. Turkuun oli autonomian ajan myötä tullut venäläistä siviiliväestöä: virkamiehiä, kauppiaita, käsityöläisiä ja tietysti myös palvelusväkeä. Kirkko siis todella tarvittiin.

Aluksi kirkko piti rakentaa keskelle toria mutta maaperä osoittautui sopimattomaksi. Torin pohjoispuolella olevalle tontille oli varattu paikka raatihuoneelle ja ortodoksikirkko sai kaavoitetun tontin pohjoisosasta. C. L. Engel ei kuitenkaan hyväksynyt osoitettua paikkaa ja lopulta, kun raatihuoneen rakentaminen jäi, kirkko sai kyseisen paikan. Nykyään seurakunta omistaa kyseisen tontin. Kirkko rakennettiin Suomen Suuriruhtinaskunnan rahoista, sotilasrahastolle osoitetuista rahoista.

Kirkko vihittiin käyttöön 2.9. 1846.


Nyt on vuosi 2014 aluillaan ja kirkon ympärillä käydään keskustelua Toriparkin mahdollisen rakentamisen tiimoilta. Neuvosto ei kyllä taida keskustella, muut tahot kylläkin. Kirkon toinen pääty on kalliolla, toinen torinpuoleinen osa kelluu savipatjalla. Torin puoleinen pääty pitäisi paaluttaa, tuli toriparkki tai ei.

Mutta tässä tulee taas politiikka mukaan ja se, että kuka maksaa paalutuksen? Kirkon torin puoleinen osa on liikahdellut, ja kenties painunut. Portaissa yläpäässä erottaa myös liikehdintää. Niitä on paikattu etteivät kirkossakävijät kompuroi.

Suomen ortodoksinen kirkko ei ole kovin varakas ja avustukset ovat nimellisiä. Turku ei ole Tampere. Tampereen kaupunki on aina suhtautunut ortodoksiseen kirkkoon Tampereella hienosti. Turussa suhtautuminen on ollut niuhoa. Tampereen kirkko on pihavalaistu, Turussa pimeinpään aikaan saa harrastaa käsikopelosuunnistusta kirkkoon.

Kirkon kunto huolestuttaa ilman toriparkkiakin. Joskus tunteenomainen suhtautuminen ei ole järkevä tapa keskustelulle, saati paaluttamiselle. Toki ortodoksisuus on tunteen asia, mutta neuvoston ja valtuuston lähtökohta pitäisi olla järki.

Piispan tehtävä ei todellakaan ole siunailla, vaan siunata.

Kirkko on suojelukohde. Turussa suojellut rakennukset muuttuvat usein lainsuojattomiksi. Toivottavasti Turun ortodoksiselle kirkolle ei käy niin. Kukaan ei halua kirkkorakennukselle pahaa seurakunnassa ainakaan, rahaa vain ei tunnu löytyvän.

Takavuosina kysyin kerran Ambrosiukselta että mitä voisi tehdä kirkkomme hyväksi
Hän katsoi jotenkin leikkisästi ja sanoi että: Älä vaan sano niille että Ambrosius antaa rahaa... Miten hän nyt mitään rahaa pystyisi järjestämään ajattelin ja omiaan hän tuskin antaisi. Kukakohan siellä on ylimmäinen kirstunvartija? Näissä taloudellisissa asioissa on outo kuvio: aivan kuin oikea oikeauskoinen sekoittaisi taloudenpidon ja uskonelämän. Talousasiat ovat realielämää ja siitäkin ollemme vastuussa Jumalalle. Temppeliä ei saa tuhota itsekkäistä syistä, eikä muutoinkaan. Otin muutaman kuvan aidanraosta enimmäkseen. Vartija tuli hymyilemään.

Friday, January 24, 2014

Talvinen kuva


Joen iho pakkasrakkuloilla. Aurinko lämmittää jo hieman, vaikka Turussa onkin juuri nyt inha viima ja pakkasta -12. Kuten kuvasta näkyy, kylmä voi olla myös kaunista. Joen jäälle en kyllä menisi kävelemään.

On hyvä että asunnossa on lämmintä. Meillä on kaakeliuuni ja puuhella käytössä. Ilmalämpöpumppu puhkuu myös tarvittaessa. Kerrostalossa asuvalla tuttavallani on lämmintä + 17, vaikka asuntoalueen pitäisi olla arvoaluetta. Talo lienee osoitus huonosta rakentamisesta sillä siinä on ollut jatkuvasti korjausprojekteja. Rakennusmateriaaleissa epäillään käytetyn "kelvotonta materiaalia" hyvän höysteenä.

Ajattelen että kevät on kahden kuukauden päästä aluillaa ja se on yksi hiirenhyppy ajallisesti.

Thursday, January 23, 2014

Nouskoon minun rukoukseni...


Kaksi vuotta sitten Uuden Valamon luostarin vanha päärakennus paloi. Musta hirsikehikko lienee vieläkin pystyssä. Saastamoisen kartanon päärakennuksena tunnettu rakennus olisi palautettavissa entiselleen jos vain rahaa ja hyväätahtoa riittäisi.

Viime yönä Valamon kaunis varastorakennus paloi. Palo oli yllätyksellinen ja outo. Ellei pidä varaansa, alkaa mielikuvitus laukata. Muistan vieläkin Reposaaren kirkon tuhopolttoyrityksen ja siitä seuranneet huhut, ja suoranaiset henkilövainot. Meillä ihmisillä on taipumus hakea jännitystä elämäämme tarinan muodossa. Toivon ettei ainakaan tämän palon jälkeen kukaan humalainen kirjailija soita meille ja syytä pyromaaniksi. Meillä on alibi.

Valamossa on kuulemma pakkasta -25 astetta ja aurinko luultavasti paistaa ja maa kimmeltää. Igumeni Sergein puhe radiossa oli toivoa ja kristillistä rakkautta täynnä. Hetkellinen epätoivon alho haihtui pois.

Rukouksia Valamonlle.

Sunday, January 19, 2014

Kaupunkikuva muuttuu

Pakostakin kaupunkikuva muuttuu, eikä se ole aina paha, mutta useimmiten on turha asia. Brahenkadun ja Ratapihankadun kulman puutalojen paikalla on kasa järeitä kivijalkakiviä muistuttamassa olleista puutaloista. Nyt niitä ei ole. Tilalle nousee kolmekerroksinen kerrostalo jonka alimmassa kerroksessa on liiketilaa.

Kuvan keltainen talo sai armon säilyä ja hyvä niin.

Kävelin pitkän lenkin Portsan kautta jokirantaa takaisin Lokinkadulle. Pakkanen nipisteli poskia vaikka pakkasta oli -10C astetta. Viima on viheliäistä tässä kaupungissa.

Tuesday, January 14, 2014

Valoa kohti


Ulkona on pakkasta hieman. Aurinkokin näyttäytyi pienen aikaa. Lumi luo illuusion valosta. Valoa kohti mennään varmasti. Kaakeliuuni hohkaa lämpöä. Maailmani on siltä osin järjestyksessä.

Valaistusta asiaan luo myös Kotimaa lehti jossa Tampereen ortodoksisen seurakunnan Kirkkoherra Markku Toivanen tuo oman näkemyksensä Analogi lehden ympärillä vellovaan keskusteluun.

Katso:
Markku Toivanen salaliittoteoriasta

Olen ajatellut että näin riviseurakuntalaisen näkövinkkelistä on ihan sama mikä nimi lehdellä on, kunhan ilmoituksien kanssa ei töpeksitä.

Saturday, January 11, 2014

R.I.P. Analogi


Helsingin hiippakunnan seurakuntien yhteinen ilmaisjakelulehti seurakuntalaisille sulautetaan Helsingin seurakunnan OrtodoksiViesti lehteen. Riviseurakuntalainen ihmettelee miksi? Ehkä kysymys on keskittämisestä, vallan keskittämisestä. Säästöistä tässä ei liene kyse.

Voi olla että seurakunnan ilmoitusasiat olisi viisainta keskittää seurakuntien omiin lehtisiin, sillä netti ei tavoita kaikkia.

Alla valaistusta asiaan:

Kts Kotimaan artikkeli!



Turussa sataa lunta hiljalleen ja maisema valaistuu hieman. On aika pakata joulukoristeet ensi joulua odottamaan. Maanantaina on Nuutin päivä.

Monday, January 6, 2014

Teofania


Teofania. Kristuksen kasteen juhlaa vietetään tänään. Sitten alkaakin arki ja vähän ajan kuluttua Suuren paaston aika.

Turussa on lämmintä syyssäätä tänäänkin. Päivä on jatkunut jo parisenkymmentä minuuttia, mutta missään ei näy muutosta. Harmaata eri sävyissä!

Sunday, January 5, 2014

..ja sitten lensi suuri tähti ennen aamunkoittoa...



Jonotin tunnin Turun Tuomiokirkossa nähdäkseni kuuluisan jouluseimen. Se on vielä huomenna viimeisen päivän nähtävillä. Visuaalisesti kaunis toteutus. Paljon yksityiskohtia ja sitten lensi suuri tähti vähän ennen aamua. Vuorokauden ajat vaihtuivat ja värit sen myötä. Yksi lapsi kuiskasi että nyt siellä on joku lapsi


Oli Pyhä yö.


Näin ja kuulin myös livenä Kiinalaisen Harpun eli Kellopelin. Se on hyvin harvinainen soitin. Vanha mies takanani sanoi jotakin ettei tuo ole soitin vaan kulkunen

Esiteini-ikäinen tyttö marisi että hänen elämästään kului just miljoona vuotta jonottaessa... Lapset käyttäytyivät hienosti jonottaessaan. Fiksut vanhemmat järjestivät heille tutustumista kirkkoon ja toinen vanhemmista piti jonossa paikkaa.

En tiedä miten kauan olisi pitänyt katsella seimeä ilman syyllisyyttä, itse käytin ehkä 5-10 minuuttia.

Kerrankin oli kirkossa väkeä ihan jatkuvaksi jonoksi asti, sanoi vanha mies tyytyväisenä.

Saturday, January 4, 2014

Tammikuun sade pesee maisemaa


Vettä lotisee ja avokynttilät sammuvat ulkona. Tammikuun sade pesee maisemaa. Oli miellyttävää kävellä sateessa ja hengitys helpottuu hieman.

Yläkerran koirakehveli purkaa kaiketikin parkettia ja jonain päivänä sen pää ilmestyy laipioomme. Talo on hiljainen, ainoastaan vesijohdot sohisevat joskus. Remontintekijä häipyi teipattuaan ikkunat umpeen sanomalehdillä. Kehittelin tarinan mummosta joka kuoli ja perillinen löysi testamentin. Miten asiaan suhteutuisi entiseksi jäänyt edunvalvoja. Huoneisto myyty ja kaluttu alkutekijöihin. Tätä täytyy kehitellä vielä lisää.

Ilmoitusasia: Konevitsan luostarin igumeni Aleksanteri toimittaa vigilian Joroisten Pyhän Grigorius Voittajan kirkossa 11.01. 2014 klo.17.00. Televisioidaan, ja on myös nähtävänä suorana lähetyksenä netissä.