Pakastemansikoita ja shamppanjaa saarrettuun Leningradiin

Osuin television ääreen juuri tulleen Leningradin piiritystä käsittelevä ohjelma aikaan. Kun puhutaan Lengradin kohtalosta, ovat kaikki sanat ja puheet turhia. Parasta kuunnella Shostakovitsin musiikkia, lukea Anna Ahmatovan runoja. Vain taide pystyy jotenkin välittämään tunteen ja tiedon siitä, mitä siellä tapahtui.

Kun Stalin lähetti poliittisen juhlan kunniaksi Lenigradin kaupungin johdolle yksityiskoneella pakastemansikoita ja shamppanjaa, Uutena Vuotena, joka toi lisää haudattavia, se kertoi kaiken hänen persoonastaan. Pakkastalvena, jolloin rakastavaiset nälkiintyneet jäätyivät puistojen penkeille toisiiinsa kietoutuneina ja äidit vetivät kelkalla lapsiaan hautoihin. Heille pakastemansikat ja shamppanja eivät merkinneet mitään.

Natsit pommittivat Laatokan jäätiellä matkaavia Leningradin orpolapsia kuljettavia kuorma-autoja. He varmaankin ajattelivat tappavansa alempaa rotua olevia ali-ihmisiä.

Jumala lienee ollut jossain hyvin kaukanana.