Monday, August 31, 2009

Päivän kysymykset

Kuka valtion päämies on sanonut:"Hänellä ei koskaan ollut kunniaa, arvoa tai omaatuntoa. Miksi murhaisin henkilön, jota kukaan ei tarvitse?" Kenestä hän on sanonut näin? Vihje linkissä Minun Venäjäni.

Sunday, August 30, 2009

Unimainen maisema


Talo joessa, ylösalas, perusta pilvissä. Joen pehmeä vesi huljuu ikkunoissa, ovissa. Kaislat ovat ikuisia ja pysyviä. Ihminen ei ole ensisijaisesti läsnä, sillä unet tekevät mahdottomasta mahdollisen. Kaikki sulautuu yhteen. Unessa olemme yhtä. Maa, vesi, tuli ja ilma. Materialismista ja ahneudesta on tullut taakka ihmiselle. Kuka näyttää luopumisen taidon, sillä sielut näivettyvät painon alla.

Saturday, August 29, 2009

Sade liottaa maan savivelliksi

Turussa satoi taas rankasti. Pyöräilin jokivartta Nummenpakalle, ja ennen niin kuiva pyöräilytie oli muuttunut vesilätäkköiseksi pelloksi. Kukkia ei pahemmin enää ole, mutta joenrannassa, ylioppilaskylän kohdalla oli hieno graffiti:
Toivottavasti se kuuluu jokitaiteen viralliseen taiteeseen. En usko että mitään uutta luovaa kulttuuria saadaan aikaan näin kovan säästövimman aikaan. Joskus tuntuu että tässä kaupungissa on joissakin kohdissa liikaa rahaa käytettäväksi järjettömyyksiin. Toisaalla ei ole edes sitä tarpeellisinta. Virkamiehet ovat muuttuneet kasvottomiksi, kuuroiksi ja puhumattomiksi. He eivät pidä siitä että heitä häiritään kiusallisilla kysymyksillä, jotka ovat useimmiten asiallisia.

Friday, August 28, 2009

Päivänsini pukkaa kukkaa

Päivänsini kukkii tiiliseinää vasten. Sen huikea sini korostuu seinän harmaan ja likaisen taustan ansiosta.

Luen suuren suomalaisen kirjailijan kirjaa. "...Entiselle naisystävälleni oli tärkeätä että olin tallella, koska hän ei ymmärtänyt kännykän merkitystä ja sitä ettei soittaminen juuri kerro eikä varmista, että soittanut mies ei kovin kauan vanhene niillä sijoillaan. Pikemminkin hän on menossa kohti tulevaisuutta. Kännykkä kädessä voi pitää yhteyttä kaikkina vuorokauden aikoina, vaikka keskellä yötä pondin pohjalta. Tarkoitan swimming poolia.
Vaikeudet eivät tule yksin. Jos miehellä on yksi naisystävä, niin on ilmeistä että heitä kohta on kaksi, joko edellinen tai seuraava ja tämä nykyinen. Mutta järjestysnumeroa heissä ei ole jos kohta ei järjestystäkään, sillä elämä ei numeroi. Päivämäärät se kyllä muistaa..."

Kuka kirjailija on kyseessä ja mikä kirja?

Thursday, August 27, 2009

Harmaa on suomalainen väri



Järven pinta harmaana, liikkumatta. Ei ole satanut pariin viikkoon. Jossain kuuluu linnun kimeä huuto. Viisaat karhut väistävät metsästäjiä. Metsässä risahtaa oksa tai risu. Täällä aistit tarkentuvat. Virallisesti kesä jatkuu vielä. Harmaa on hyvin suomalainen värisävy. Harmaa ei ole yksi, vaan monta.

Wednesday, August 26, 2009

Joutsenet lapsineen


Joskus eksyy kummallisiin paikkoihin kuten Helsingin Rautatieasemalle. Siellä oli valokuvanäyttelyssä tämä joutsen lapsineen matkalla jonnekin tai vain uiskentelemassa.
Tuli ikävä Pohjois-Karjalaan ja kesäpaikkaamme. Siellä metsästetään nyt karhuja. Sieniä on kuulemma paljon, puolukoista ei ole puhuttu. Kuvia karhusta ei ole, vaikka sellainen pyöri aivan lähimaastossa.

Turussa jytisee ukkonen ja on pimeää. Kohta sataa.


Aita - Planket 2009 Valokuvanäyttely, Helsingin rautatieaseman länsihalli. Näyttely avoinna elokuun loppuun saakka. Valitettavasti käsivaralta otettu kuva on vauhdissa liikahtanut. Joutsen kuvasarjan ottanut Eichi Nagata.

Tuesday, August 25, 2009

Umpikuun aikaan

Jokirannan rotta luuhaa piilossa. Ehkä se ei halua tulla kuvatuksi. Illan häsyssä pöheiköissä polttiaisparvi saa päänahan kihelmöimään. On syksyn henkäys ja kuoleman lähestyvä syleily luonnossa. Yksinäinen haavanlehti punaisena polulla. Tuuli on nyt hiljaa. Minusta tuntuu että lapsena syksy oli voimakkaampi ja tuli ajallaan.

Monday, August 24, 2009

Haukka liiti taivaan sinessä



Kesä on vielä täällä. Puiden lehdissä loistaa valoa. Taivas on sininen ja kirkas. Korkealla liitää haukka. Säälin jo etukäteen saaliiksi joutuvaa.

Viime yönä kuulin linnun laulavan mökin pihalla. Yksinäinen biisami läiskäytti vettä hännällään. Ehkä se oli viesti jollekin. Uskon vakaasti että eläimet keskustelevat keskenään.

Sunday, August 23, 2009

Sosialismirealismin maalaus

Sosialismirealismiin kuului peittelemätön ja rehellinen asioiden kuvaaminen niiden todellisen luonteen mukaisesti ja tämän luonteen mukaisuuden piti palvella vallitsevaa järjestelmää. Jos se ei palvellut, se mitätöitiin. Näin tässä pari päivää sitten erään rakennuksen edessä olevan ilmoitustaulun. Siellä oli paperinen kirje eräältä korkealta herralta paikalliselle virkamiehelle kiitoksena eräiden korkeiden henkilöiden kestitsemisestä. Tosin henkilö itse ei ollut ollut edes paikalla. Vain kuvat puuttuivat. Sosialiminrealismin maalaukseen ei tietenkään kuulu kristillisyys tai kirkko. Paradoksien kautta nähtynä joissakin paikoissa sosialismin realismi todellistuu tai sen käyttökelpoisuus vallanvälineenä tulee lihalliseksi. Jos julistetaan että "Edeltäjäni teki paljon pahaa hallintoalueellemme. MINÄ olen pelastanut tämän ja kaikki on nyt hyvin. Tukijani laulavat enkelihymniä minulle. Edeltäjällä ei ole asiaa seurapiiriimme ja hänen uskolliset tukijansa ovat melkein rikollisia ja huonoja ihmisiä."


Yhden asian nämä vallankäyttäjät ovat unohtaneet. Meidän kirjailijamme ja runoilijamme saavat vapaasti kirjoittaa ja julkaista ilman että pitäisi kysyä lupa järjestelmältä. Sosialisminrealismin maalaus voi toistua missä tahansa, milloin tahansa. Useimmiten se ei ole kaunista katseltavaa.

Saturday, August 22, 2009

Oksat putoilevat

Rivakka tuuli puhaltaa oksia alas. Naapurin huoleton poikaporukka aprikoi miten suhtautua tammenoksaan joka on poikki ja roikkuu vaarallisesti muiden oksien varassa. Oksassa on linnunpesä. Ongelma ratkeaa itsellään koska oksa tulla rymisee itsellään alas. Oksia on yöllä satanut maahan enemmänkin. Kaupungissa tällaiset tapahtumat ovat suuria ja kysymyksiä herättäviä.

Rantapolulla nuori rotta taivastelee ilman pelkoa. Nostaa kuonoaan ja lihnii sitten sillan alle. Syökö rotta sorsanpoikasia? Taitaa metsästää pullanmuruja joita lapset ja tädit heittelevät linnuille. Jos olisin ollut taikauskoinen olisin pelästynyt. Ajattelin että Rouva Seurakunta kävelee vastaan ja sitä en enää halua. Muutenkin toivoisin että Karjalan ja koko Suomen mäntyyn ei enää iskettäisi päitä. Puuteollisuudella menee todella huonosti.

Friday, August 21, 2009

Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten...

Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten, pane sinetiksi ranteesi nauhaan.(Laulujen laulu)

Näin runolliselta ei varmaankaan kuulostanut Matelin ja hänen miehensä rakkaustarina. Rosoisuutta riitti ja joskus tuntui varmasti elettävä arki suorastaan rakkaudettomuudelta. Heille arki oli elettävä elämä, selviytymisen julma todellisuus. Heidän aikanaan ihmisten piti osata lähes kaikki mahdollista esimerkiksi pellavan kasvatus ja jalostaminen vaatteiksi, jotka tietenkin piti kutoa ja ommella itse, oli taitoa tai ei. Piti keträtä ja kutoa. Jokainen oli lahjakas jossakin. Matelin lahjakkuus oli runoilu, kalastus ja lääkitseminen. Jotenkin minusta tuntuu ettei hän ollut malliemäntä sanan varsinaisessa merkityksessä. Toisaalta kun puhe oli rakkaudesta, niin kovan elämän kumppanit pitivät luultavasti yhtä. Ja on kyllä niinkin että tuona aikana ei rakkaudesta naisen ja miehen välillä ollut sopivaa puhua. Mikä esti laulamasta rakkaudesta. Ei mikään ja kyllä Mateli lauloikin kaikkien naisten edestä. Rakkaus lienee miehillä ollut silloinkin asia joka kuului tietää, mutta ei sanoa. Tämän päivän rakkaustarinat kuulostavat latteilta tämän rinnalla.

Thursday, August 20, 2009

Sinisävyinen Tihvinän Jumalanäiti

Ilomantsin ortodoksisessa kirkossa on vanha ikoni, Tihvinän Jumalanäidin ikoni. Ikoni on maalattu 1756. Se on peräisin luovutetun alueen Melaselän tsasounasta. Sodan aikana ikoni katosi ja löytyi 1960-luvulla Ilomantsin Patrikasta. Löytäjä oli toimittaja Hilkka Kuusela. Ikonia oli alassuin käännettynä käytetty työpöydän kantena. Jokunen vuosi sitten ikoni konservoitiin Valamossa, jolloin huomattiin että sen alla oli vastaavanlainen kultainen ikoni. Sininen pigmentti on aikoinaan ollut tavattoman kallista ja tätä kallista pigmenttiä maalattiin kullan päälle. Kirkossa on toinenkin Tihvinän Jumalanäidin ikoni. Pieni ja vanha joka on ollut aikoinaan edellisessä, 1800-luvun lopulla puretussa kirkossa. Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on Suomen vanhin ja ollut olemassa jo 1400-luvulla. Nykyinen Pyhän Elian kirkko valmistui 1892 ja on Suomen vanhin puinen ortodoksikirkko.

Kuvia ikoneista ei ole laitettavaksi tähän, koska kirkoissamme ei yleensä ikonien kuvaaminen ole suotavaa.

Käy katsomassa wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Tikhvinskaya_ikona_Bozhiey_Materi.jpg

Wednesday, August 19, 2009

Dostojevski ei ole muodissa nykyään

Dostojevski ei ole muodissa nykyään. Dostojevskiä lukevat ne jotka vapaasta tahdosta lukevat hänen kirjojaan, eivät ne jotka lukisivat, jos hän olisi trendikäs, ja olisi trendikästä lukea häntä.

Ei ole ollut trendikästä aikoihin tutkia itäistä kulttuurihistoriaa. Virallisesti Suomessa ei ole kuin läntistä kulttuurihistoriaa. Ihmettelen keskiajan kulttuurin tutkimusta. Meillä on pilvin pimein läntistä tutkimusta, mutta Suomen itäinen kulttuurihistoria on kyllä lähes kuoliaaksi vaiettu asia. Väitän että poliittiset asenteet vaikuttavat edelleenkin, jos ei näkyvästi, niin piilotajuisesti. Idässä on muutakin kuin itkuvirsiä ja loitsuja, ollenkaan väheksymättä niitä. Eikä bysantin kulttuurikaan ole hämärää, ei niin hämärää etteikö sitä voisi tutkia.

Ei ole trendikästä ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, vaikka syytä olisi enemmän kuin vuosiin. On paljon mukavampaa kirjoittaa omasta minästään kuin vallitsevista oloista. Kysymys ei ole hyvästä käytöksestä, vaan välinpitämättömyydestä.

Tuesday, August 18, 2009

Pilvet roikkuvat matalalla

Vettä sataa ja on pimeää. Ukkonen jyrisee. Naapurin musta kissa vaanii maha maata viistäen toisen naapurin karvatonta kollia. Jokapäiväinen rituaali, taistelu reviireistä, sähinää ja mouruntaa.

Laulujoutsenia asusteli kesäpaikkamme lähellä. Nyt siellä on metsästetty kyyhkyjä. Jos asuisi saaressa, pitäisi omistaa kokonainen saari. Siellä ei tarvitsisi tukan olla hyvin koko ajan. Olen päättänyt teetättää itselleni kirkkoasun. Sen jälkeen ei ole ongelmia pukeutumisessa ja alkuhämmingin jälkeen loppuu arvostelukin. Toivottavasti.
Huomattava kirkonmies on tainnut löytää sydämensä uudelleen.

Monday, August 17, 2009

Turkulainen mielenilmaisu

On vaikeata taas sopeutua tähän turkulaiseen olomuotoon. Sielu laahaa perässä jossain Koitereen kolkassa. Ensimmäiseksi törmäsin talomme mummoon joka paheksui nuorten naapurien rakentamaa modernia aitaa. Lisäksi hän kertoi että topakka nuori nainen oli käynyt pihallamme repimässä juurineen erinäisiä puun taimia ja ratamoita. Ehkä hänen esteettinen silmänsä häiriintyi vanhan aidan purettua avautunut näkymä pihaltamme. Periaatteessa toisten pihoille ei mennä ilman kutsua, ainakaan Turussa.

Kesälomalla huomasin oman pihan terapeuttisen merkityksen. On tärkeätä että voi mennä pihalle ja olla vapaasti, ilman että pitää ajatella tulevansa nähdyksi tai häirityksi.
Aina ei jatkuva sosiaalinen kanssakäyminen ole hyväksi, se kuluttaa ja väsyttää. Kuten eräs vanha eloisa nainen sanoi että mitä vanhemmaksi tulee, sen rasittavammaksi seuraelämä käy. Pakostakin väsyy ja haluaa rauhaa ja yksinäisyyttä. Ehkä vietän vanhuuteni saaressa.

Saturday, August 15, 2009

Mennyt aika selkenee tulevassa

Elämme sellaista poliittista aikaa parhaillaan ettei sitä voi hahmottaa täysin selkeästi kuin tulevaisuudessa. Jälkiviisaus on historian selittäjien hyve. Ihmettelen kokoomuksen nuorten kukkojen luomaa poliittista harhaa. Heidän ylimielisyytensä on näkyvää ja tuntuvaa. Nyt mennään kovaa, syvältä ja rajusti oikealle talouselämän ehdoilla. Olemme matkalla kovaan, eriarvoiseen yhteiskuntaan. Itse asiassa olemme jo osittain eriarvoisia.

Mihin perustuu oikeiston suosio? Ehkäpä ihmiset samaistuvat porvareihin ostaessaan asuntoja ja autoja velaksi. Kun työpaikka menee, niin he huomaavat ettei heillä ollutkaan pääsyä tähän porvarin onnen olotilaan ja sitten he äänestävät perussuomalaisia. Ei pitäisi vähätellä perussuomalaisten liepeille syntyviä negatiivisia alakulttuureja. Niitä syntyy ja ne eivät ole laadultaan harmittomia. Miksi luokat eivät nosta päätään? Tämän hetkinen yhteiskunnallinen tilanteemme on paljon vaarallisempi kuin osaamme kuvitellakaan. Leipää ja sirkushuveja ei riitä loputtomasti. Niin tyhmää kansaa ei olekaan etteikö se lopulta toimisi itse jotenkin.

Thursday, August 13, 2009

Tyylitajun unohdus


Kävimme Valamon luostarin hautausmaalla. Sää oli kaunis ja tunnelma rauhallinen. Oli kuitenkin yksi häiritsevä tekijä joka sai minut pohtimaan hautausmaan merkitystä yleisemminkin. Kävimme runoilija Pentti Saarikosken haudalla ja siellä oli oma tunnelmansa. Olenko vanhanaikainen kun ajattelen että hautausmaa on hautausmaa, kulttuurimuistomerkki on kulttuurimuistomerkki. Eikö voisi ajatella että Saarikoski- fanit perustaisivat oman kulttuuripuistonsa jossa muistella luovasti kirjailijaa, joka totta kai ansaitsee tulla muistetuksi.

Järvestä kasvaa kasveja


Syksy on tulossa ja yöllä oli viileää. Majava läiskytti hännällään mahtavia läiskäyksiä elokuun tummassa yössä. Yöllä satoi kaatamalla ja lämpötila ei laskenut kovin alas. Tänään oli kaunista ja illalla kuulaus hiipi maisemaan enteillen viileää yötä.

Edellisissä kirjoituksissani olen kirjoittanut uhanalaisista kukista Ruohoruususta ja Vanamosta. Kummallinen kasvi paljastui puolukan mutaatioksi.

Wednesday, August 12, 2009

Kolme lintua lahdella


Aamulla aikaisin kävelin laiturille, istuin ja äkkiä huomasin kolme töyhtöharjaista vesilintua laiturin lähellä. Minulla oli "räsä" kamera mukanani ja näppäilin kuvia. Aivan yhtä nopasti kuin olivat ilmestyneet, ne myös katosivat. Kun liikkuu luonnossa paljasjaloin ja mieli avoimena, näkee enemmän. Aamu on kaunis, ei sateesta tietoakaan. Huomenna aamulla olemme taas skarppina aikaisin, josko silloin näkisimme taas lintuja.

Loma jatkuu ja tekemistä riittää. Kummipoikani 4-vuotta sanoi että "on ollut niin paljon tekemistä ja työtä että ei oo ehtinnä lommoo pitämmään edes kaunniina kesäpäivänä ja sitten piti vielä kaupuntiinkin männä..." Näin on asiat.

Tuesday, August 11, 2009

Metsässä tuuli huokaa


Pilveilee ja on viileämpää kuin eilen. Järvi harmaan sävyjä ja häivähdys sinistä. Melkein tyyni lahti. Sade ei tekisi pahaa luonnolle. Vatut maistuvat tänä kesänä kovalle ja kitkerälle paikka paikoin. Kohta on siivottava mökki ja kasattava kirjat, lehdet ja muut esineet ja pakattava auto. Haikeaa, kesä kesältä vaikeampaa tämä lähteminen. Metsässä huokaa tuuli ja puut odottavat vakaana. Kuikka sukelsi karkuun, lensi sitten huutaen pään yli. Toivotti hyvää matkaa ehkä.

Monday, August 10, 2009

Vesikukka ja pakenevat kuikat


Huikean kaunis ja lämmin päivä. Soutelimme lahdella ja kuvasimme vesikukkia. Minä soudin ja mies kuvasi. Ulpukoita emme kuvanneet. Minulla on hajumuisto lapsuuteni ulpukoista. Teimme niistä kaulanauhoja kaulaan ja aina ne haisivat minusta sietämättömältä.

Lumpeita emme löytäneet.



Kuikka on vaikeasti kuvattava lintu. Kuikkapari ui lahdella ja teki pitkiä sukelluksia.

Aikaisin aamulla voi tavata kuikan laiturin edestä. Se katoaa nopeasti kaislikkoon tai sukeltaa kauas lahdelle.


Kesä jatkuu. Kesä.

Sunday, August 9, 2009

Antelias ilmojen haltia

Koko loman ajan on ollut kaunista ja lämmintä. Suorastaan ruhtinaallista.

Viikolla kävimme veneilemässä Koitereella ja löysimme "Lusikka-Topin" mökin jäänteet. Lusikka-Topi oli Kutsetin työnjohtaja Toivo Korhonen ja lisänimensä hän oli saanut koska tehtäväkenttäänsä kuului muun ohella kämppien tavaroiden inventaarioiden teko. Hän laski lusikoidden määrän keittiöissä. Ei varmastikaan ollut ainoa joka tunnettiin parhaiten lisänimensä ansiosta.

Valitettavasti loma alkaa loppua ja pitää palata pitkin hampain kaupunkiin, syrjäiseen Turkuun. Turku on kaunis kaupunki mutta syrjässä kaikesta. Joskus tuntuu kuin Turku olisi Tukholman esikaupunki. Tunnen turkulaisia jotka tuntevat Tukholman, mutta eivät tiedä Suomesta paljoakaan.


Lusikka-Topin majan edustalla Koitereen hiekkarantaa.

Saturday, August 8, 2009

Mummo kuin mansikka


Kaunis kesäpäivä juhlisti juhlapäivää ja kukat kukkivat kauniisti. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan suvun vanhin henkilö. Monia armorikkaita vuosia hänelle ja myös päivänsankarille. Feresi on kaunis puku ja toivoisin että niitä näkyisi enemmän juhlissa ja arkenakin. Itse asiassa feresi on karjalaisen naisen sekä arki- että pyhäpuku.

UFO kukka kukkii



Erroosio nakertaa tädin mökkirantaa. Voimalaitos säännöstelee Koitereen pintaa vettä ottamalla.

Pihamaalta löytyi kummallinen kukka jota luulin ensin pilaksi, sitten ajattelin sen olevan jonkin sienilajin.

Oli niin tai näin, kaunis omassa ympäristössään.

Jos polulla olisi elämää niin tämän UFO-kukkasen kävisi ohuesti, kuin täysikuuta odottavalle taivaalle leijuva ajatus.

Aamulinnuista


Yöllä oli ollut viileää ja aamulla usva leijui järven yllä. Lämpötilojen vaihtelut ovat huomattavat näin elokuussa.

Aamulla ui kuusi vesilintua laiturin ohi. Välillä kaksi urosta pörhisteli mahtailevasti ennen kuin koko lintue katosi kaislikikkoon. Kamera ja silmälasit pitäisi aina olla mukana. Majava on ollut hiljaa pitkän aikaa. Miksi se rakentaa patoa järvenrantaan?

Tänään tulee kaunis ja lämmin päivä. Yhä nuoremmat täyttävät viisikymmentä vuotta.

Kun kuvaaja ehti rannalle oli virinnyt ohut tuuli ja puhaltanut vesilinnut pois.

Friday, August 7, 2009

Elokuu on kuukausista täyteläisin


Yöllä oli viileää ja kastetta runsaasti maassa. Yöperhosia lenteli ympäriinsä auton valokiilassa. Tänään on täyteläisen lämmintä ja kaunista. Suvun matriarkka valmisti avustamanani juhlapiirakoita ja vatäytyi ansaitulle levolle. Vireän vanhuksen on vaikea joskus sopeutua vanhuuden tuomiin rajoituksiin. Mieli on nuori, mutta ruumis laahaa perässä ja voi kompastua jos hypähtää liian joutuin ja korkealle. Olisin kiitollinen jos itse olisin yhtä vilkas ja älyissäni 84-vuotiaana.



Olen huomannut että paras tapa tavata sukulaisia on käydä hautausmaalla. Serkut ja muut sukulaiset kulkevat kastelukannuineen ja kukkineen vastaan. Siellä voi todeta näiden ihmisten kyky olla ihmisten kanssa luontevasti ja hauskasti. Sielu suorastaan lepää täällä.

Thursday, August 6, 2009

Hiroshiman päivänä nousi kuu


Täysikuu harsuilee alkuyön taivaalla. Järven pinnalla ilmestyy kuunsilta ja järvi on liikkumatta, kuten tuulikin on jossakin. Päivällä kaupungissa oli hiostavan kuumaa. Nyt on hiljaista ja viileää. Mustikat maistuvat aina yhtä huomaamattomilta kuin ennenkin. Samettiyö on taas täällä.

Wednesday, August 5, 2009

Tänään oli kaunis ja tyyni päivä. Ajelimme moottoriveneellä koitereella ja rantauduimma Petron saareen. Siellä on Petron kämppä. Aikaisemmin kämppä oli kaikille avoin virkistyspaikka mutta koska ilkivaltaa alkoi ilmetä enenevässä määrin, kämppää saavat käyttää vain Tornator OYn n työntekijät. Tyydyimme ihailemaan paikan kauneutta ja ainakin ulkoa päin hyväkuntoista rakennusta.

Metsän kätkössä on pikkula. Polkua pitkin metsän suojaan jos hätä yllättää.

Tulomatkalla saimme muutaman ahvenen ja hauen joita perkasin. Naapurit saivat myös muutaman ahvenen kotiin vietäväksi. Illalla oli lettukestit mökillä. Suvun matriarkka toimi paistomestarina ja jäi yöksi pikkumökkiin.

Majavan pesä järvenrannassa


Risukasa kaadetun haapapuun latvuksessa kauempana on majavan pesä.

Majava oli tehnyt padonrakennustöitä mökkimme läheisyyteen. Suunnitelmallista rakentamista. Yöllä ihmettelin kovaa läiskäystä ja nopaa suhisevaa menoa lahdella. Varmaankin majava säntäili kaislikossa ja läiskäytti hännällään veteen. Majava lienee kasvissyöjä? Käärmeitä en ole nähnyt, enkä karhuakaan toiveistani huolimatta.

Keltaiset rantakukat filmaamassa


Rannalta löytyi muutama keltainen kukkakin. Peilaavat siinä naamojaan. Linssiliisterit!

Tuesday, August 4, 2009

Mustikka odottaa että häntä ei huomattaisi


Mustikat ovat harvassa tänä kesänä. Keskipäivällä kävin mustikkametsässä ja osuin mustikkamättääseen ja sain melkein litran mustikoita mustikkamaitoa varten. Tuuli puhalsi itikat muualle. Mustikoita puhdistettaessa sieltä löytyi yksinäinen mittarimato ja mittaile etäsyyksiä mustikasta toiseen. (Kuva vasemmalla.)

Monday, August 3, 2009

Metsän humiseva ääni


Yöllä satoi kaatalla. Mökin katto soi sateessa. Aamupäivällä sää selkeni ja metsä alkoi soida. Sen ääni oli suhinaa, puhinaa ja kohinaa. Kahistellen se ravisti vettä oksiltaan. Raikas tuuli puhaltaa järveltä. Ei itikan itikkaa vastametsässä. Saunavieraat lähtivät ja meille jäi viipyilevä ilta. Tänä iltana ei vastarannalta näy valoa.

Hiljaisuus on syvää. Linnut ovat vaiti. Toissayönä jokin vesilintu kurlutti kaislikossa.

Alahalla ei allin mieli

ainakaan vielä.

Sunday, August 2, 2009

Keisarien aika Kivikeskuksessa



Autonomian ajan historia Suomessa on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Se on monella tavalla Suomea edistänyttä aikaa. Minusta pakkoruotsi olisi pitänyt lopettaa jo silloin. Itse olen aina ollut innostuneempi venäjänkielestä kuin ruotsinkielestä.

Keisarien aika-näyttely on katsaus autonomian ajan historiaamme. Jos on kiinnostunut kattavasta historian annoksesta niin sekin on jo hyvä, mutta visuaalinen materiaali täydentää sopivasti näyttelyn tiedollista antia.
Meillä oli oppaana kummipoikani (4v.) ja hän oli todella hyvä. Pienet pojat huomaavat kaikkea sellaista mikä menee tädeiltä ohi silmien ja korvien.


Keisarien aika - näyttelyssä voi todeta että Suomi säilyi luterilaisena maana. Ortodoksisuus on kuitenkin toinen kansankirkkomme ja säilyttänyt paikkansa maassamme. Ortodoksisuus ei tullut alun alkaen autonomian aikana maahamme, sillä Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on vanhin ja tiettävästi jo 1400-luvulla perustettu. Nykyinen kirkko on rakennettu 1800-luvulla. Autonomian aika vahvisti ortodoksien asemaa maassamme. Itsenäisessä Suomessa ortodoksit joutuivat puolustamaan paikkaansa poliittisissa myllerryksissä.

Saturday, August 1, 2009

Hautausmaa ja maatuvaa jätettä


Kävin tervehtimässä sukulaisia Kivilahden hautausmaalla. Päivä oli kaunis ja tuuli mukavasti. Järvi lainehti lempeästi. Haudat ovat kauniisti hoidetut. Olen ihaillut luonnonläheisyyttä tällä luterilaisella hautausmaalla. Luterilaiset hautausmaat ovat yleensä ankaran järjestäytyneitä paikkoja ja lähes pilalle hoidettuja.

Aidan takana on kyltti jossa on paikka maatuville jätteille. Minua tuo kyseinen kyltti on aina huvittanut.

Ukkonen uhoaa yläilmoissa ja kaataa vettä lätäköiksi. Sauna lämpiää ja nyt juuri järvi on vakaa. Radiossa soi toivotut. Luin Karjalaisesta että Ruskealassa oleva luterilaisen Inkerin kirkon perustaja Joensuulainen pastori Keinonen on lopettanut yhteistyön seurakuntansa kanssa ja palannut Joensuuhun. Keinonen on tehnyt mielestäni uhrautuvan urakan seurakunnan eteen kirkon ja majoitustilojen rakentamisessa. Hän on tiettävästi käyttänyt omia varojaankin kirkon rakentamiseen. Kävimme toissa kesänä siellä matkalla Vanhaan Valamoon.

Tämän päivän Karjalaisessa taas kerrottiin ortodoksisen kulttuurikeskuksen vihkiäisistä Joensuussa. Rakennuksen nähnyt kehui rakennusta kauniiksi.

Kauhia kärmes

Käärme sähisi ja luikerteli ryteikköön. Marjastaja päätti vaihtaa maisemaa. Mustikat ovat yksitellen kerättäviä. Sieniäkin on niukalti. Ukkonen mekastaa ja sadetta tekee. Minne menevät käärmeet sateen ajaksi.

Kännykkäkuvan copyright: Joni Vepsäläinen, 2009

Pogostalla käydessä


Ilomantsin ortodoksinen kirkko seisoo maisemassa ruispellon ja perunamaan keskellä. Niityt ovat ajetut. Sisällä soi ortodoksinen kirkkomusiikki. Sytytin tuohuksen. Katselin ikoneita ja ostin muisto-ikonin.



Rinteen notkelmassa kasvaa isolehtisiä kasveja. Järvi pilkottaa puiden lomasta. Myöhemmin tapasimme sydämellisiä sukulaisia, joilla oli merkkipäiviä. Nauttikaamme vanhoista sukulaisistamme niin kauan kuin he ovat keskuudessamme.