Vettä sataa ja on pimeää. Ukkonen jyrisee. Naapurin musta kissa vaanii maha maata viistäen toisen naapurin karvatonta kollia. Jokapäiväinen rituaali, taistelu reviireistä, sähinää ja mouruntaa.
Laulujoutsenia asusteli kesäpaikkamme lähellä. Nyt siellä on metsästetty kyyhkyjä. Jos asuisi saaressa, pitäisi omistaa kokonainen saari. Siellä ei tarvitsisi tukan olla hyvin koko ajan. Olen päättänyt teetättää itselleni kirkkoasun. Sen jälkeen ei ole ongelmia pukeutumisessa ja alkuhämmingin jälkeen loppuu arvostelukin. Toivottavasti.
Huomattava kirkonmies on tainnut löytää sydämensä uudelleen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment