Kävimme Valamon luostarin hautausmaalla. Sää oli kaunis ja tunnelma rauhallinen. Oli kuitenkin yksi häiritsevä tekijä joka sai minut pohtimaan hautausmaan merkitystä yleisemminkin. Kävimme runoilija Pentti Saarikosken haudalla ja siellä oli oma tunnelmansa. Olenko vanhanaikainen kun ajattelen että hautausmaa on hautausmaa, kulttuurimuistomerkki on kulttuurimuistomerkki. Eikö voisi ajatella että Saarikoski- fanit perustaisivat oman kulttuuripuistonsa jossa muistella luovasti kirjailijaa, joka totta kai ansaitsee tulla muistetuksi.
Kävimme Valamon luostarin hautausmaalla. Sää oli kaunis ja tunnelma rauhallinen. Oli kuitenkin yksi häiritsevä tekijä joka sai minut pohtimaan hautausmaan merkitystä yleisemminkin. Kävimme runoilija Pentti Saarikosken haudalla ja siellä oli oma tunnelmansa. Olenko vanhanaikainen kun ajattelen että hautausmaa on hautausmaa, kulttuurimuistomerkki on kulttuurimuistomerkki. Eikö voisi ajatella että Saarikoski- fanit perustaisivat oman kulttuuripuistonsa jossa muistella luovasti kirjailijaa, joka totta kai ansaitsee tulla muistetuksi.
2 comments:
Ymmärrän kantasi, sama ajatus käväisi mielessäni. Mutta toisaalta eikös se ole jotenkin inhimillistä muistaa rakastamaansa runoilijaa, jättämällä hänelle kynä!
Samanlainen ongelma tiettävästi on Pariisissa Jim Morrisonin haudalla.
Mutta käydessään haudoilla on tietenkin kunnioitettava muita hautoja. Saarikosken hauta onkin vähän erillään että sinne sopii suurempikin muistelujoukko häiritsemättä muita hautoja.
Tuo kynäidea on hyvä. Eipä tuo häirinne ketään. Toisaalta ehdotus kulttuuripuistosta Saarikoskelle on myös hyvä. Ideoikaa hyvät ihmiset lisää. Muistomerkin sijasta toimintaa.
Post a Comment