Kun olot luonnon keskellä ja armoilla ovat kovat ja tekemistä paljon, ei mielenterveysongelmia ollut. Piti pysyä hengissä kynsin hampain. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Lutin isäntä Antti Härkönen kuoli 1919. Oli sekavat olot vuoden 1918 tapahtumien johdosta. Lutin emäntä Tiina jäi yksin kymmenen lapsensa kanssa. Elettiin kuulemma omavaraistaloudessa: kasvatettiin ohraa niin paljon kuin suinkin oli mahdollista. Kaskinaurista kylvettiin myös. Koitere antoi kalaa ja vanhin pojista, Kali, oli jo metsästys kykyinen. Savotalaisia oli paljon ja Tiina leipoi leipää ja myi heille. Hän oli selviytyjä kuten naiset yleensä olivat. Oli kyllä oltavakin, sillä kyseessä oli hengissäselviytymisen kova taisto.
Lutissa vallitsi miesten mielivalta tuolloin: jätkät juopottelivat ja tappelivat. Paikalle lähetetty poliisi ei asiaa auttanut, hän juopotteli muiden mukana. Menetti tosin pian virkansa. Lutin pojat kasvoivat ja päättivät että sekasorron oli loputtava sen jälkeen kun humalaiset olivat riehuneet ja rikkoneet kaikki ikkunat. Heillä oli nuorta miesvoimaa järjestyksen palauttamiseen. Näissä kähinöissä syntyi käsite Lutin tasavallasta. Syntyi myös käsite Köpin Keisarista. Hän oli tullut Suojärveltä ja julistautui Köpin keisariksi. Hän oli kruunun metsänvartija.
Katselin Tiinan hautakiveä Kivilahden hautausmaalla ja ihmettelin kolmea sukunimeä hautakivessä. Tiina oli Leena Puhakan avioton tytär. Mari mummo oli hänen sisarpuolensa eli Nissinen. Härkönen oli miehensä nimi. Tiinan originelli Hilkka tytär oli ennen kuolemaansa kultauttanut Tiinan hautakiveen Nissinen nimen, Puhakka oli jotenkin sammaloitunut jo. (Mistä me tiedämme vaikka Tiina olisi ollut Nissisen lapsi)
Minun tuntemukseni Luttiin on hyvin suppea. Kylässämme asui Lutin Aarne ylimaallisen topakan vaimonsa kanssa. Vaimo oli koulun keittäjä ja me kyllä hieman pelkäsimme häntä. Aarne oli komea ja reilu ihminen. He olivat hyvin vieraanvaraisia. Koulun sulkemisen jälkeen he muuttivat pois. Jokin aika sitten äitini kertoi Lutin Tiinan viimeisenkin lapsen kuolleen.
Patvinsuolla voi varmaan kokea jotain samaa luonnon olotilaa kuin Lutissa muinoin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment