1600-luvulla oli tapana runoelmissa käyttää taivaallisia voimia maanpäällä. Nyt ei sitten puhuta Dantesta. Käräjäkirjurit ja munkit luostarissa panivat toimeen näytäntöjä, joissa näytölle tuotiin taivaallista väkeä, kuten madonna, enkeleitä,pyhimyksiä,Kristus ja jopa itse Jumala. Silloin oltiin vilpittömiä.
Moskovassakin esitettiin näytelmä Jumalanäidin matka kärsimysten kautta.
Rohkeudessaan se on Danten veroinen. Jumalanäiti vaeltaa läpi helvetin kärsimysten ja häntä opastaa enkeli Mikael. Jumalanäiti näkee syntisten kärsimykset. Siellä on hyvin mielenkiintoiset syntiset palavassa järvessä. Nämä syntiset, jotka ovat joutuneet tähän järveen niin syvälle etteivät voi uida pois, nämä "unhoittaa Jumalakin." Tässä on voimakas ilmaisu. Järkyttynyt Jumalanäiti lankeaa Jumalan valtaistuimen eteen itkien ja pyytää armahdusta kaikille helvetissä oleville syntisille, ilman erotusta. Hänen keskustelunsa Jumalan kanssa on mielenkiintoinen. Hän rukoilee, ei luovuta tai poista. Ja kun Jumala näyttää hänelle viimeisenä valttinaan poikansa lävistetyt kämment ja jalkaterät ja sanoo: " Miten minä voisin antaa anteeksi Hänen kiduttajilleen." Nyt Jumalanäiti käskee kaikkia pyhiä, kaikkia mattyyreita, kaikkia enkeleitä ja kaikkia arkkienkeleitä lankeamaan maahan ja rukoilemaan hänen kanssaan vapautusta, ilman erotusta, kaikille syntisille. Tämän seurauksena Jumala lakkauttaa kärsimykset joka vuosi pitkäperjantaista helluntaihin. Helvetissä kärsivät kiittävät Jumalaa huutaen:"Oikeamielinen olet sinä, Herra, kun olet näin tuominnut."
Tämä on johdatusta Suurinkvisiittorin todelliseen olemukseen
No comments:
Post a Comment