Tuesday, January 31, 2012

Pakkanen julmistelee nurkissa. Sisällä on lämmintä. Eilinen nuohoojan käynti sotki päivärytmin. Nykyään nuohoojat ovat tehokkaita ja siistejä; eivät liikoja keskustele, viipottavat imureineen huoneistoista toiseen ja antavat asiallisia ohjeita uunien lämmityksestä. Polttopuut ovat ryöstöbisnestä nykyään.

Kuuntelin ja katselin videoinnin: Sibeliuksen Finlandiaa laulettuna Helsingin rautatieaseman salissa. Se oli komeeta kun osaavat miesartistit lauloivat. Esitys oli Haavisto presidentiksi kampanjan esityksiä, yksi monista. Liikutuin kuunnellessani.Nyt kun Haavisto tulee lauantaina Turkuun, niin olisiko mahdollista koota samanlainen tai erilainen kuoro kajauttamaan esimerkiksi Varissuon tapahtumaan? Olisi komeeta! Areena on kuulemma vapaa esityksille ja ideoille!

Kotikuntani Ilomantsin immeiset eivät äänestä sanottiin uutisissa. Äitini 86 vuotta, äänesti ennekkoon ja häippäsi sitten Etelä-Eurooppaan. Lähetti kortin että hyvin menee; on lämmintä ja kaikkea hyvää teille talveen! Tulee takaisin kun krokukset kukkivat sulavan lumen katveessa. Isöäitini äänesti 1920-luvulta lähtien aina. Isäni oli vaalilautakunnan puheenjohtaja syrjäkylällä. Hän ei käsittänyt ollenkaan jos joku ei äänestänyt. Kirkonkylä ei ole koko Ilomantsi. Syrjäkylillä asuu ajattelevia ihmisiä. Eivätkä kaikki kylät ole vielä kuolleet. Pakkanen paukkuu siellä todella.

Friday, January 27, 2012

Kaakeliuuni lämmittää...


Kaakeliuunit eli kakluunit eli kaakeliuunit ovat yleensä vanhoja, kauniita ja hyväkuntoisia. Kaakeliuuneja on erivärisiä ja mallisia asunnon sijainnista riippuen. Entisten työläiskaupunginosien kakluuneille on ominaista valkoiset ja niukan krumelunkiset kakluunit. Lämpöarvoltaan ne ovat kyllä yhtähyviä kuin muutkin kakluunit. Kuvan uuni on työhuoneessamme. Siinä on kullanväriset reunakoristeet ja romanttinen relief yläosassa. Hieman yllättävää, siksi että tämä on entistä hurjaa kurjaliston Raunistulaa. Olen nähnyt ruskean eri sävyisiä kakluuneja, vihreän sävyt ovat myös yleisiä. Kerran olen nähnyt lähes mustan kakluunin; en pitänyt siitä. Kakluuni on myös sisustukseen sopiva kaluste näköjään, tai sisustus sopeutuu paremminkin kakluuniin. Kerran näin kakluunin johon oli upotettu kultapisaroita. Luulen että lapset pitäisivät sellaisesta kakluunista.

Kaakelihella on katkaistu uuni. Monesti pienissä puutalo huoneissa olikin ainoastaan kaakelihella. Se oli hyvä lämpimänveden lämmityksessä ja ruoanvalmistuksessa. Lämmön varaajana hellakakluuni ei ole niin hyvä kuin uuni, mutta sillä saa nopeasti lämpötilan nousemaan. Lisäksi puullalämmitettävät uunit ja hellat vaihtavat ilman luonnollisella tavalla. Kuvan hella on turkulaista tyyliä, jolle on ominaista päällä (ei sivulla) oleva hellanluukku.



Nyt kun ilta on hämärtynyt jo pimeydeksi, katselen presidentinvaaliehdokkaiden facebook tukijuttuja. Ihmisillä on talkoohenkeä ja reipasta urheilumieltä. Itse asiassa presidentin virka on niin seremoniallinen ettei hänellä liene todellista valtaa paljoakaan. Kuitenkin kannattaa äänestää.

Wednesday, January 25, 2012

Huikaisevan kirkas aurinko sai mielen korkealle kun kävelimme kirjastoon äänestämään. Siellä oli ihmisiä tungokseen asti. Pari äkäistä ukkoa jupisi muuttavansa pois Suomesta jos toinen ehdokas valitaan presidentiksi. En uskaltanut kysyä kumpaa he tarkoittivat, sillä olisin ehkä saanut turpiini.

Ammattilitot ovat kuulemma tukemassa Haavistoa. Se on hyvä. Jotkut kirjailijat tuntuvat uskovan pääsevänsa vihreälle oksalle Niinistön myötä. Unelmia pitää olla ja myös sisältöä unelmille.

Äänestin Haavistoa.

Sunnuntaina Turussa:

Ympäristöministeri Ville Niinistö kampanjoi Pekka Haaviston puolesta Turussa su 29.1.
- klo 11 - vajaat 12.30 Teatterisillan ympäristössä Aurajokirannassa

Paikka: Teatterisilta, Läntinen rantakatu 21, Turku, Finland

- klo 18 alkaen Linnateatterissa Kulttuurikaupunki Turku Pekka Haaviston takana

Paikka: Linnateatteri, Linnankatu 31, 20100 Turku, Finland

Tuesday, January 24, 2012

Viisaus ei tule vanhoista kirjoista?

Katselin alueuutisia televisiostamme, joka ihme kyllä toimii vieläkin. Se on erään maailmalle lentäneen runoilijan kierrätyskamaa. Jännäksi menee nämä vaalitouhut. Eräälle seurakunnan kantavalle moraaliselle voimalle suosittelin nitrojen pitämistä lähettyvillä kun vaalitulos julistetaan. Kehotus oli aiheellinen, ei ilkeässä mielessä tehty.

Sauli Niinistö ei ole kulttuurihenkilö. Hän haluaa kirjastot maksullisiksi. Viisaus ei tule vanhoista kirjoista, sanoi eräs oikeistolainen Porissa kun Porin kirjastoja lakkautettiin. Sitä paitsi Niinistöllä tuntuu olevan patavanhoillinen naiskäsitys: Jenni silittää paidat, laittaa ruokaa ja hellii.
Lisäksi hän ei osaa suhtautua luontevasti tavallisiin ihmisiin; on herran oloinen. En äänestä Niinistöä.

Minusta oli veikein rouva Pohjois-Karjalasta sanoessaan että: Äänestän Haavistoa. Niinistö on herra mutta Haavisto taas ei ole. Olisiko nyt niin että Herrojen aika alkaa olla ohi? Pohjanmaalta kuului kyllä synkkiä lausuntoja tilanteesta. Ja sittehen veisathaan virsi jossa on noin kaksikymmentä säkeistöä.

Monday, January 23, 2012

Keskiviikkona täytyy taas terästäytyä äänestämään. Äänestän Pekka Haavistoa. Hän on luova ja sivistynyt.

Tammikuinen maanantai valkenee hiljaa. Jossakin humisevat uudet tuulet.

Thursday, January 19, 2012

Iso ei välttämättä ole toimivin

Mitenkä paljon Turku säästi lopettamalla Martin ja Mikaelin lähikirjastot? Pääkirjasto on hieno ja nykyaikainen ja puolustaa kyllä paikkansa. Olin vähällä jäädä kahden raivokkaasti keskenään tappelevan pojan jalkoihin uuden kirjaston aulassa jokin aika sitten. Kesti suhteettoman kauan ennen kuin vartija saapui paikalle ja tilanne rauhoittui. En ole aikaisemmin törmännyt kirjastossa moiseen. Tämä ei liene jokapäiväistä kirjastoissamme. Eikä kirjasto ole erillinen saareke jossa yhteiskunnalliset ongelmat eivät näkyisi. Kirjastot ovat sosiaalisen kohtaamisen paikkoja. Jossakin pohjoisessa kirjastossa on ruvettu lainaamaan lumikenkiä kirjojen ohessa. Saakohan joku kirjastokorvausapurahaa lainattujen lumikenkien määrän mukaan.

Suuntauksena näyttäisi olevan että kaikki pieni ja toimiva ja ihmisläheinen, kuten kyläkoulut, kirjastot ja terveysasemat lopetetaan ja kaikki keskitetään isoihin yksiköihin, joita ei kukaan jaksa hallita. Postista ei kannata enää edes puhua; se lopahtaa kokonaan muutamassa vuodessa.

Haluaisin niin mielelläni että asuinalueeni läheisyydessä olisi kävelymatkan päässä lähikirjasto.

Wednesday, January 18, 2012

Muistoja, taloja ja numerologisia lukuja

Luostarinsininen lasinen kynttilänjalka jossa on lämpimän oranssinen kynttilä tuo mileeni Rudof Koivun kuvittamat lasten sadut. Hän mietti miksi se oli tuotu hänelle lahjaksi kynäilijöiden vieraillessa. Lahjaidean oli keksinyt näyttelijän vaimo. Siihen sisältyi viesti ja merkityksiä. Mietin mitä he olisivat tuoneet jos henkilö ei olisi ollut viipurilainen, vaan turkulainen? Voi olla että lahja oli "ryssähtävä". Voi olla ettei se ollut tietoisesti.

Yksi klisee johon törmää vieläkin on viipurilainen nousukkuus. Mitähän mahtaa olla turkulainen nousukkuus? Selvinnee tutustumalla Turun kaupunkihistoriaan. Viipuri oli Suomen ainoa todella keskiaikainen kaupunki ja oli myös kansainvalinen kaupunki ennen kuin muualla Suomessa alettiin puhua kansainvälisyydestä.

Keltainen jugendtalo, tiedättehän sellaiset joissa on alaosa tiiltä tai kiveä ja yläkerros puuta. Koristeellisia yksityiskohtia löytyy kyllä. Kaunis talo tummuvaa iltapäivän valoa vasten. Jotakin kiehtovaa siinä oli. Aivan kuin kutsui astumaan sisälle. Talojen kohdalla lasken aina asuntojen numerologisia värähtelyjä. Minulle otollisia numeroita ovat 1, 3,6,9,. Nelonen on karmanlukuni mutta sitä voidaan kiertää asuntoja ajatellessa. Ykkönen tarkoittaa johtajuutta ja vakiintunutta asemaa. Kolmonen on hauskan huoneiston luku, kutonen tasapainon ja kodikkuuden, yhdeksikkö kosminen ja universaalinen luku. Siihen sisältyy vastuullisuus ja parhaimmillaan erakkomaisuus hyvässä mielessä; tienäyttäjän ja vuorella seisoja. Yksinäisyyden selättäjä. Luku 9 on henkisyyden yksi taso. Yhdeksän elämänlukuna kaikki kuuluu ihmiskunnalle, ei minulle itselleni. Numero syntyy kun lasketaan kaikki osoitteen luvut yhteen ja otetaan pienin yhteinen luku.(Postinumeroa ei pidä huomioida) Xkatu 13a 5 =1 (a=1) tai 12b 8= 4. Olen huomannut että yliopistohmiset asuvat usein luvussa 7 tai 11. Ne ovat henkisyyden lukuja. 11 on korkean hengellisyyden luku; joillakin piispoilla on tuo luku.

Meillä mieheni ja minun luvut täsmäävät hyvin asuntojemme lukuihin.
Henkilökohtaiset luvut muodostuvat ihmisen syntymäajasta ja nimen kirjainten pienimmästä yhteisestä luvusta. On asuntoja jotka suorastaan työntävät ulos ja
jotkut eivät "päästä" edes sisälle vastenmielisyyden tunteen synnyttyä jo pihalla.

Monday, January 16, 2012

Lunta kuin lusikalla annettu. Naapurin kissa mourusi aidantakana kammottavasti. Kissatkin mouruavat nykyään milloin sattuu. Aamulla avasin radion ja Sauli Niinistö puhui kuin olisi jo valittu. Mielipidetiedustelut pitäisi lailla kieltää, niillä manipuloidaan aivan liikaa äänestäjiä. Synnytetään harha että ei kannata äänestää koska se on jo ratkennut tai äänestän nyt "tuota", kun se kumminkin voittaa.

Ei minun pitänyt tuosta kirjoittaa. Lääkäri ja kirjailija Axel Munthe asui elämänsä viimeiset vuodet Tukholmassa kuninkaanlinnassa. Hänellä oli kuninkaan kanssa erikoiset välit: he eivät tervehtineet toisiaan, vaan "vetivät siipeä" erään vanhan jutun vuoksi. Kuningatar Viktoria oli ollut Munthen kanssa tämän huvilalla Caprilla liian monta viikkoa muinoin. Tämän kertoi eräs ystävättäreni, joka tapasi Munthen eräässä kirjallisessa salongissa Tukholmassa 1947. Samainen ystävättäreni oli evakko ja vaelsi koko elämänsä Karjala sisällään. Hän tuli toimeen hyvin Paavo Rintalan kanssa; molempia riivasi evakkous. Luulen etteivät turkulaiset kulttuuri-ihmiset tajunneet evakkouden koko syvyyttä hänen elämässään.

Yksi kirjailija kateili minulle miksi kyseinen henkilö ei hänelle kertonut mitään noista elämänsä historioista. Ehkä se johtui siitä että kyseinen kirjailija puhui aina itsestään; totta puhuen hänellä ei ollut kuin yksi puheenaiha: hän itse.
Pitää osata kuunnella ihmisen puhetta. Tässä minä olen ollut hyvä lapsesta asti.

Friday, January 13, 2012

Amerikkalaista vaikutustako?

Ketä ovat Kansallisen kivääriyhdistyksen jäsenet? Kyseinen yhdistys on tehnyt tutkintapyynnön yleiselle syyttäjälle presidenttiehdokas Pekka Haavistosta. Tuli amerikkalaiset fiilikset takavuosilta.

Katsoin eilen vaalikeskustelun. Nuoriso on fiksua porukkaa. Jotkut ehdokkaat saivat kylmätväreet selkäpiihin. Arhinmäki ja Haavisto ovat omaa luokkaansa. Kuka olikaan se, joka sanoi että Älä anna asetta käteen sille joka sitä eniten haluaa? Se oli viisaasti sanottu. Ketään ei ole vielä valittu, joten äänestäkää. Minun kaksi lähes 90-vuotista tuttuani on äänestänyt ennekkoon äänestyspaikassa itse. Jos vanhukset vaivautuvat äänestämään, silloin nuorempienkin pitäisi äänestää. Nuoret elävät meidän jälkeemmekin kauan.

Thursday, January 12, 2012

Guggenheimistä Autonomiseen kulttuurikeskukseen

Jos Guggenheim-museo halutaan Helsinkiin ja siihen investoidaan isosti rahaa, niin Turku voisi ottaa oppia ja perustaa Suomen ensimmäisen Autonomisen kulttuurikeskuksen. Tätä voisi hyödyntää matkailuvalttina. Lisäksi yliopisto voisi perustaa Autonomisen kulttuurikeskus-museon tutkimusinstituutin; sinne otettaisiin töihin vai harvoja huippulahjakkaita tutkijoita joilla ei ole poliittisia kytkentöjä mihinkään suuntaan.

Toivon ettei Niinistöstä tule presidenttiä. Hänellä on patavanhoillinen maailmankäsitys. Tulisi kaapista ja sanoisi mitä mieltä on asioista, sillä minusta hän ei ole tähän mennessä sanonut mitään olennaista. Poikamainen ulkomuoto hämää keskiluokan nuoria aikuisia.

Vesipannu fislaa hellalla. Ulkona näyttää liukkaalta ja harmaalta. Kärsimyskaktus uhmaa kaamosta ja kukkii. Oikealla on saattohoitokuva vanhasta myrtistä joka loukkaantui kun pitkän ja lämpimän syksyn jälkeen tuli pitkä talvi?

Wednesday, January 11, 2012

Äänestämässä kirjastossa ja muutenkin

Aamupäivällä kävelin tai pikemminkin lompsin vesipuroissa pääkirjastoon äänestämään. Siellä oli jonoja ja ruuhkaa. Äänestin.
Helluntailainen tuttavani hihkaisi äänestäneensä Nelosta. Minä en äänestänyt nelosta, vaan jotain toista, joka ei ehkä sovi hänen arvomaailmaansa. Sitten siirryin runo-osastolle ja löysin Anja Snellmanin: Öisin olemme kaikki samanlaisia.
Lainaus:
Muistatko miten kuiskasin sängyssä
Älä tee valoja
Tee hämärää


Ostin torilta silakoita ja omenoita. Meillä on hyvin vaatimaton, mutta ravitseva ruokakulttuuri. Ystävämme Anu, joka kuoli, sanoi aikoinaan että jokaisessa kulttuurikodissa pitäisi olla ruokasali. Olen samaa mieltä, vaikka asunnoissa nykyään ruokasalit ovat harvinaisia, sillä perheet eivät enää juurikaan ruokaile yhdessä. Se on sääli, sillä yhdessä ruokailu on tapakasvatusta ja sosiaalista toimintaa.

Monday, January 9, 2012



Lunta hipsii hiljaa. Pikkupakkanen on ihan mukavaa pitkittyneen ja märän syksyn jälkeen. Viime yö oli täysikuinen. Kansanperinteessä täysikuu, lumi ja pakkanen rinnastuvat kauhutarinoihin. Kuu kumottaa koleasti, kuollut ajaa komeasti; ethän pelkää piikaseni. En ole kuullut tai lukenut kauhutarinaa elokuun kuutamosta tai kevätkuutamosta. Kuutamokauhutarinaan kuuluvat talvi, kylmyys, kylmä valo ja kuolema.

Eilen kävelin Portsassa ja ihmettelin lumen luomaa taianomaisuutta maisemassa. Lunta ei ole paljon, se vaivoin maanpeitoksi riittää ja silti syntyy nosteinen olo. Mikaelin kirkko kuin satulinna taustalla tai edustalla. Jotkut asunnot ovat koteja, jotkut taas eivät sitä ole. Kaikkia Portsan asuntojen interiörejä ei ole vielä pilattu kokonaan. Keittiöiden kokopuiset kaappienovet kannattaa hioa ja maalata tai säilyttää sellaisenaan, uusia ei enää saa helpolla.

Muistelen kaiholla puusepän tekemiä puisia kaapinovia Portsan entisessä asunnossa. Pelkään pahoin että seuraava asukas luopui niistä. Maksoivat hunajaa ja sellaisia uniikkeja ovia ei saa mistään enää. Nykyiset keittiönkalusteet ovat yleensä kelvottomia jo vuoden päästä.

Kakluunihellan tai korvikkeen voi rakentaa puretun tilalle, sillä hormi on aina tallella. Näin Fortumin epätoivoisen ahneina aikoina on hyvä olla tulisijoja olemassa. Ja kakluunia ei sytytetä pelkästään tunnelman vuoksi, siitä saa lämmön lisäksi luonnollisen ilmanvaihdon samalla. Portsan myytävät asunnot ovat ylihintaisia, ovat olleet jo jonkin aikaa. Pitää ottaa ostomatkalle realistinen mieli, romantiikan voi työntää taka-alalle, ja tarkka hajuaisti on kultaa.

Portsan pihamaata katselee Mikaelin kirkon torni. Kuva alla:

Sunday, January 8, 2012

Ritari de Montbazonin vastaus

Kerran eräs ritari de Montbazonin nuori ja mukiinmenevä daami kysyi kylmäpäisesti kuninkaan kuullen: Hyvä herra, miten päin lienee, onko koira kiinni hännässä vai häntä koirassa? Tähän ritari taitavana läksyttäjänä vähääkään hämmentymättä vastasi aivan tasaisella äänellä: ketään ei ole kielletty tarttumasta koiraa sen enempää hännästä kuin kuonostakaan. Tämä vastaus miellytti kyseistä kuningasta, eikä ritarin tarvinnut lähteä hänen luotaan palkkiotta.

Dostojevski: Talvisia merkintöjä kesän vaikutuksista.

Friday, January 6, 2012

Ilta pimeni. Pikkupakkasessa kävelimme asunnolle, joka on nykyään hiljainen puutalo. Asukkaat ovat siirtyneet taivaisiin tai hoitokoteihin. Ainoa naapuri tassuttelee ja kolisee joskus; elossaolon merkkejä.

Teofania meni; en halunnut mennä kirkkoon ja siunattua vettä ei tullut hörpityksi. Joka itsensä ylentää, se alennetaan sanoi yksi pappi seurapiiri rouvalle kirkkokahvilla kerran ja huonosti siinä kävi;papille meinaan. Kammoan nykyään seurakuntaseurapiirejä, ovat pahempia kuin maalliset seurapiirit, joita en luojan kiitos, niitäkään, kohtaa enää. En ole koskaan pitänyt ihmisistä jotka osaavat sanoa haista paska, niin että sitä alkaa pitää kohteliaisuutena.

Nyt alkavat härkäviikot eli juhlaton kausi.

Thursday, January 5, 2012

"Ja henki kyyhkysen muodossa..."

Teofanian aatto. Teofania tarkoittaa Jumalan ilmestymistä. Ortodoksit muistelevat Jeesuksen kastamista; Johannes kastoi Jeesuksen Jordanilla. Siunattua vettä saa lähes jokainen tilkan mukaansa. Joskus vesi loppuu kesken ja joku voi toki vain siemaista tilkan paikanpäällä.

Kirkoissamme on kulttuurisidonnaisia käyttäytymistapoja. Joskus pyrkimys täydelliseen suoritukseen häiritsee enemmän kuin totuuksia huuteleva nainen. ( Teofania 2008 "Sinä paska pappi! isä Petri hyvä pappi! Sinä varastit rahaa Romaniassa!)

On tietysti tärkeää miten päin kädet ovat siunausta pyydettäessä ja sitten on suudeltava piispan sormusta ristin suutelussa. On kyllä aika hurjaa kun vasta kirkkoon liittynyt henkilö jännittää katseita, ja mokaa, ja sitten seitsemän vuoden kuluttua muistutetaan asiasta. Oli kuulemma silloisen papin syy kun ei ollut opettanut tarpeeksi. Ylipäätäänkin hän tuntuu muutamien mielestä olevan syntipukki vähän jokaiseen yskäisyyn seurakunnassa. Suomen ortodoksit ovat kuin luterilaiset eräässä suhteessa: heille on tärkeää ulkoinen käyttäytyminen ja se mitä muut meistä ajattelevat. Tällä ei ole mitään tekemistä itse uskon kanssa; se on kulttuurista hapatusta.

Seitsemän vuotta on maaginen luku. Seitsemän vuotta jossakin seurakunnassa ja yhteisössä on harkinnan paikka. Minne katosivat lähes kaikki tutut ihmiset kirkosta?


Luettavia kirjoja: Nikolai Gogol: Taras Bulba, Roberto Bolano: Chileläinen yösoitto,
Axel Munthe: Huvila meren rannalla. Eira Stenberg: runot 1966-2002.

Wednesday, January 4, 2012

Tammikuun neljäs päivä

Omenapuut Putkinotkinossa ovat kuolleet,
melkein viisitoista vuotta vanhat omenapuut.
Syksy muuttui rajusti sateisesta kylmäksi ja
peitti niiden oksat jäällä; talvi palelsi sitten
niitä vimmatulla pakkasella; ja lopuksi tuli
kevät kovin yhtäkkiä, kuumin päivin ja kylmin öin;
kun aurinko lämmitti puita ja kiihdytti niiden mahlan aikaisin juoksuun
niin yö hyyti ne ja halkaisi niiden rungot.
Niin ne kuolivat.


Joel Lehtonen: Kuolleet omenapuut tai miksi ei perunoita?

Kuolleet omenapuut

Tuesday, January 3, 2012

Tammikuun toinen päivä

Tasaisen harmaata sohjoa ja pimeyttä. Ajattelen että kolmen kuukauden kuluttua on kevät. Sitä ennen on suuri paasto ja pääsiäinen. Toriparkin uhkaamat kiinteistöt pitäisi laseroida jotta korvausten hakeminen olisi helpompi toteen näyttää. Laserointikuva kertoo, mitä vaurioita oli rakennuksessa ennen toriparkkia ja sen jälkeen. Laserkuvaaminen ei ole kallis. Tämä tiedoksi kiinteistöneuvostoille eräässä lounaisessa seurakunnassa.

Sain postissa Valamon Ystävien jäsenlehden. Minulla on tunne, että Turun Valamon Ystävien paikallisosastoa ei kukaan kaipaa nykyään. Rahat varmaan kelpaisivat. Olen sitä mieltä että nettiadressi Igumeni Sergein puolesta oli tarpeellinen ja oikein. Se ei ollut epäluottamuksen osoitus Arkkipiispa Leolle.
Ihmiset jotka panevat itsensä likoon julkisesti, omalla nimellään, jonkin asian puolesta, joutuvat rangaistaviksi. Muistan takavuosien huorittelut ja hulluksi leimaamiset oikeauskoisten toimesta.

Piispoilla pitäisi olla "vaimot" jotka pudottaisivat heidät arkitodellisuuteen sopivin väliajoin.