Monday, April 30, 2012

Vapun aatto


Jokirantaa pitkin kävellessä kuuntelimme Laulavan PensasVariksen laulua. Ohi kävelleet pari opiskelijapoikaa kuitenkin arvelivat kyseessä olevan peipon. Siis peippopa se siinä lauleskeli.

Penkillä yksi perhonen nautiskenteli valosta.

Hyvää vappua!

Monday, April 23, 2012

Nostalgia nostaa päätään...


Sillan kaidetta lämmittää villagraffiti. Jostain syystä ne katoavat nopeasti nuo villagraffitit. Eilen oli kevään lämpimin päivä. Koroisissa oli aistittavissa kevään etenemistä. Koski kohisi ja linnut mekastivat. Tänään heräsin tasaisen harmaaseen säähän. Aurinkoa on ollut niuhasti viime aikoina. Huomasin että Ilomantsin kunta myy taas yhtä kyläkoulukiinteistöä. Nostalgia nostaa päätään sisälläni. Kohta on taas Matelin syntymäpäivät.


Syntymäpäivistä puheen ollen: eilen oli Pyhän Aleksandran praasniekka, jonka unohdin täysin. Se on 23.4 ja Turun seurakunnalle kyseisellä päivällä on muitakin merkityksiä joita ei pidä unohtaa.


Sunday, April 22, 2012

Krookukset innostuivat


Aamulla tunki pihalle tulviva aurinko. Kukkapenkin krookukset ilahtuivat silmin nähden.

Kävelyllä talviturkin alle tunkeutui lämmin. Korkealla matkasi kurkilauma pohjoista päin.

Saturday, April 21, 2012

Nukkuvatko portsalaiset ruususen unta?

Eilen kun kävelin Portsassa, poikkesin polkupyöräliikkeeseen ihan vain nostalgisista syistä. Näin näyteikkunassa rivin monenvärisiä JOPOja. Olen etsinyt keltaista jopoa, koska joku Porissa näki asiakseen varastaa sellaisen jopa sisäpihalta.
Kuolasin pienen aikaa ja sanoin miettiväni vielä. Jopo on kulttiesine ja varkaille mieluisia. Nykyinen tanskalainen kaupunkipyöräni on osoittautunut epävakaaksi ajettavaksi. Oli hintaansa nähden huono ostos.
Jopot ovat kotimaisia. Turun kokoisessa maaseutukaupungissa polkupyörällä pääsee helposti paikasta toiseen.
Vielä tuosta Portsan palaneesta talosta: se sijaitsee puistomaisen viheralueen reunassa ja on, pelkään pahoin, himoittu alue erinäisille uudisrakennuksille. Toivokaamme ettei tämä uudisrakentaminen ulotu syvemmällekin Portsaan. Ei pidä tuudittautua ruususen uneen hyvät portsalaiset.
Minua ihmetyttää nämä suojelupäätösten ylikävelytyritykset. Omistaja, jopa kaupunki, on velvollinen pitämään kiinteistönsä kunnossa. Tarkoitan muitakin Portsassa olevia kaupungin vuokrataloja kuin tuo Puutarhakadun päässä oleva pihapiiri, jossa kaikki ei ole palanut...

Friday, April 20, 2012

Surullinen puutalo

Portsan puutaloalueella, Puutarhakadun päässä on surullinen puutalo, jota odottanee purku. Talo oli jokin aika sitten palanut niin että sisätilat ja ullakko tuhoutuivat.
Palo oli saanut alkunsa palavasta kynttilästä. Puutaloasukkaille pitäisi järjestää koulutusta siitä miten puutalossa asutaan turvallisesti. Itse en sytytä kynttilää muutoin kuin lasisen purkin tai muun suojatun ruukun sisälle. Lampukka ja tuohus palaa vain silloin kun niitä käytetään. En tiedä missä määrin talo on vaurioitunut lisää tyhjillään olon aikan. Ilmanvaihto ei näyttäisi pelanneen koska kaikki kissanluukutkin oli tilkitty tiiviiksi. Ei ihme jos home on päässyt valloilleen. Jos ymmärsin oikein niin kaupunki omistaa nämä puutalot, jotka ovat tässä pihapiirissä. Pihamaan keskellä oli krokuskset puhkeamassa kukkaan. Talon mahdollinen kohtalo on epäselvä sillä museovirasto ja kaavoituslautakunta ovat valittaneet kaupungin purkupäätöksestä.

Thursday, April 19, 2012

1900-lukua I

1900-luku on kaikista vuosisadoista oudoin: väkivallan, sotien, teknologian kehityksen ja melkein väkivaltaisen huiman teknisen kehityksen vuosisata. Jos pitäisi nimetä kiehtovin ja kiinnostavin vuosikymmen 1900-luvulta, niin vaikeata se on. Minua kiehtoo 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet. Vähiten kiinnostaa jostain syystä 1970-luku.

Tutkailuni 1900-luvun tapahtumista lähti liikkeelle siitä, kun Moskovan patriarkaattiin siirtynyt tuttavani sanoi minulle: oletko ajatellut ketä olivat se pieni romanialainen ryhmä joka tuli Turkuun pakolaisina Karpaasien Neron teloituksen jälkeen? Minulla on näkemys asiasta, jonka pidän omana tietonani, koska se ei ole tieto, vaan oletus. He eivät olleet köyhiä ja kurjia, sen totesi yksi vastaanottajista. Tätäkin tapausta voi tarkastella 1900-luvun historiallisten tapausten valossa.

Onko maailmamme muuttunut paremmaksi 2000-luvulla. Ei se paremmaksi ole tullut, mutta erilainen se on.

Tämä on pinnallista tutkailua, ei tutkimusta.

Tuesday, April 17, 2012

Varokaa voittajat...

Selasin käteeni osunutta Mika Terhon 90-lukua käsittelevää subjektiivista tilitystä. Ei olisi kannattanut selata. Eikä siitä sen enempää kuin että Uudenkaupungin seurapiireistä on tullut ennekin henkilöitä Turkuun.

Kylmää kevättä riittää. Toivoisin rahavallan loppua ja uuden, inhimillisen elämän alkua ihmiskunnalle. Romanian kerjäläisiä pitäisi ohjata hyvätuloisten asuma-alueille kerjäämään. Voisiko romanikerjäläisongelmalle löytyä ratkaisu sieltä? Mitä pahaa nuo ihmispolot ovat tehneet että heidät hyvätuloisten kovalle kouralle asetettaisiin.

Monday, April 16, 2012



Aurinko paistaa kerrankin täysillä. Tuulenpuhuri saa silmät vuotamaan vettä. Peipponen pomppii jokirannassa ja lokit mekastavat joella. Kuulin kulkijalta että hauki syö sorsanpoikasia. Nouseeko se varta vasten jokea ylös kyttäämään pesiviä sorsia. Syövätkö rotat sorsan munia? Minusta luonnonvaraisia eläimiä ei pidä ruokkia, paitsi puluja jotka eivät ole lintuja. En ole koskaan nähnyt pulun poikasta; ehkä ne syntyvät isoina.

Krokukset loistavat kukissaan kilpaa sinitaivaan kanssa.

Thursday, April 12, 2012

Sitä ollaan tultu muualta


ja mennään taas kohta muualle. Joutsenpari Simo ja Siiri ovat taas täällä, Aurajoessa, laskeutuneet taolle matkalla pohjoiseen pesimishommiin.

Tänään oli lämmin päivä ja ajattelin pakata talvitakkini komeroon. Jostain syystä välikausitakki on todella nopea väli-ilmiö nykyään.

Kukkaa pukkaa...


Kevät tulee jarrut päällä. Vanha oksa pukkaa silmuja. Aurinkoa ei ole liiemmin näkynyt, luuhaa jossakin pilvien takana.


Kevätkukkaset poksahtivat ryhmänä mullasta valoon. Kevään tulo on aina hieman väkivaltainen tapahtuma. Sade saisi huuhtoa kadut puhtaiksi

Wednesday, April 11, 2012

Musta Madonna


Musta Madonna Turun Ortodoksisen seurakantasalin seinällä. Ikonin kasvoissa näkyy miekan haava. (Tampereen kirkossa on ammuttu ikoni muistona 1918-sodasta, joten haavoittuneita ikoneja on varmasti enemmänkin.)

Pääsiäisen aika jatkuu Helluntaihin saakka. Taivas on harmaa. Lämmintä noin +5 astetta.
Juureenleivotun vaalean leivän tuoksu huoneissa. Kun aamulla herää aikaisin, tuntuu päivä pitemmältä ja uskoo ehtineensä enemmän kuin muulloin. Leipä on jaettava muiden kanssa, muuten se on turhaan leivottu. Yksin syöminen on tylsää.

Monday, April 9, 2012

Sallikaa lasten tulla



Turun Marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkossa oli erityinen tunnelma: oli Lasten Pääsiäispalvelus. Lapsia, vanhempia ja muita lasten kanssa kirkkoon tulleita osallistui ristisaattoon. Lapsilla oli omia ikoneita mukana ristisaatossa.

Sää oli aurinkoinen. Annoin palavan tuohukseni "kristushahmoiselle" henkilölle. Kuvien ottaminen on hankalaa tuohus kädessä.

Lapsikuoro lauloi heleästi. Juhlat jatkuivat seurakuntasalilla iloisissa merkeissä.

Yllä olevan Faberge´ munan on lahjoittanut tavaratalo Wiklund.

Sunday, April 8, 2012

Yö yöltä valoisampaa


Minä olen valo joka johdatan sinut pimeään. (Muistinvaraisesti Saarikoskea)
Iltayöstä kävelin kirkkoon. Matkalla kohtasin vanhan miehen joka oli kahauttanut pyörällä tolppaan ja oli pääpyörällä. Kysyin että selviytyykö hän ilman apuvoimia kotiin. Ennen kuin mies tokeni vastaamaan, saapui huolehtivia naisia, jotka ottivat tilanteen haltuunsa. Minä jatkoin matkaani.

Kirkossa oli pimeää ja odottava tunnelma. Jostain syystä odotus oli pitkä. Sitten joku kultapukuinen riensi kuin enseli kajauttamaan laulua. Siitä kaikki jatkui kuten ennenkin. Otin ristisaatosta tuon pimeän kuvan.

Lähdin kotiin joka on suhteellisen lähellä ja ehdin kuuntelemaan Krysostomoksen Pääsiäissaarnan televisiosta, Vaasasta, jossa lauloi epävireinen kuoro. Ajattelin että minussa oli jotain vikaa kun kuulin korvissani raakuntaa.

Onko todellakin niin että ihminen oppii nöyryyttä vain nöyryytyksen kautta? Piispa Panteleimon oli sanonut nuo uskomattomat sanat Ylen Ajantasasan toimittajalle. Voitte kuunnella Yle Areenalta ja tarkistaa asian. Siellä sanotaan paljon muutakin näistä toimituskielloista kirkkokunnassamme. Ohjelma on lähetetty 7.4. Ajantasan Lauantaivieras ohjelmassa. Olen itsekseni miettinyt jo ennen tuota juttua että toimituskieltoon määrätty pappi, ei ai ole ainoa joka tilanteesta saa elinikäisiä traumoja; myös lähimmät omaiset ja ystävät joutuvat kärsimään. Yhteisöt rankaisevat jäseniään pelkästä nöyryyttämisen ilosta ja ollakseen mieliksi piispoille.

Kaikesta huolimatta: Kristus nousi kuolleista - Totisesti nousi!

Saturday, April 7, 2012

Suuri Perjantai



Jeesuksen hautakuvaa kuljetettiin ristisaatossa kirkon ympäri. Kuoro lauloi kauniisti, kuten se lähes aina laulaa.

Kirkon edessä polvillaan kerjäsi romanikerjäläinen rahaa. Valitettavasti kyse oli lavastetusta ryöstöstä: kerjääjän naiskaveri yritti putsata tyhjässä kirkossa taskuja. Älkää jättäkö takkienne taskuihin mitään varastettavaa ainakaan Pääsiäisyön palveluksessa.



Romanian ja Bulgarian romanien tilanne vain pahenee omissa maissaan. Kuka pystyy ratkaisemaan tilanteen oikein?

Lapset ja mummot tuskin hyötyvät järjestäytyneen rikoksen toimista.

Vaatii luonnetta kävellä nälkäisen ja viluisen lapsen ohi.

Thursday, April 5, 2012

Suurena Torstaina...


Aurinkoisella kauppatorilla nuorisoryhmä hyppi toria saveen. Lienee perinne tai ovat tamperelaisia jotka perinteisesti tulevat torillemme hyppimään tasakäpälää.

Narsissit loistivat keltaista; on SuuriTorstai.

Ihmiset huumaantuvat ostamaan ruokaa liikaa. Vältän menemästä ruokaosastoille sillä ostamisvimma laukeaa helposti. Pääsiäisenä ei tarvitse yhtään sen enempää ruokaa kuin muulloinkaan. Ruoan laatu voi tietysti olla parempaa kuin arkena. Olen opetellut yksinkertaisen ruoan suosimisen ja tunnistan myös itsessäni heräävän hamstraajan aika hyvin.

Tuesday, April 3, 2012

Suurella Viikolla




Suorastaan romanttinen talvimaisema näkyi Aleksandra-salin ikkunasta. Kirkosta tuli ulos "kristushahmo"; laiha kärsivännäköinen mies. Hätkähdyttävä näky, ja hetken jo epäilin sen olevan jostain näytelmästä. (Epäilen että mikäli Jeesus ilmestyisi kirkon ovelle, niin häntä ei päästettäisi sisälle tai hänet poistettaisiin kirkosta ja vilkaistaisiin ympäristöön ettei kunnonihmiset nähneet tapausta. On hyvä muistaa että Kristuksen voi kohdata jopa "hullussa tai luuserissa.")

Ikoninäyttely on korkeatasoinen. Tässä Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran ikoni. Kaikkia ei millään voi laittaa tähän näytille. Ikonin tekijää ei nimeltä mainita; ikoni on Jumalan kunniaksi maalattu. Näin suorituapainotteisena aikana tämä on jopa ikonimaalarille vaikeaa. Kuulin että ikoninmaalausta ei enää aloiteta yhteisellä rukouksella. Kaikki viihteellistyy ja pinnallistuu.




Kirkkoon johtavalla pyörätuoliliuskalta erottui jalanjäljet. Joku oli siitä mennyt. Nuo jalanjäljet eivät jää historiaan, ne sulavat pois. Joihinkin kirkkoihin menee mielellään, toisiin ainoastaan pakosta. Ihmiset liittyvät seurakuntaan suurin odotuksin mutta huomaavat ajan oloon olevansa kuokkavieraita. Jotkut ihmiset sopivat seurakuntiin kuin nenä päähän; he hyväksyvät ihan mitä hyvänsä kunhan se todistellaan tarpeeksi hyvin.



Sitten yksi kuva josta kerran yksi luterilainen kysyi että mikä ikoni tämä on?


Tämä seurakunnan paimen ei oikein sopinut seurakunnan profiiliin. Hän oli ryppy Aleksandran kasvoissa joidenkin mielestä.

Sunday, April 1, 2012

Aprillipäivänä takatalvi lankesi Turkuun


Toivottavasti tämä on kevään viimeinen lumisade. Iltapäivällä alkoi taivaalta putoilla märkiä hattaroita.

Uskoin vakaasti että ne sulavat saman tien, mutta nyt näyttää katu lumiselta ja masentavalta.

Suuri Viikko alkoi koleassa säässä.


Kaverinsa hautajaisista palannut mies sanoi: Kuoleminen ei ole kivaa.

Totta, kuolema ei ole kiva. Kuolemassa ihminen on tasa-arvoinen; sillä kukaan ei säästy kuolemalta. Kuolemassa ihminen riisutaan kaikesta materiasta.
Kuolemasta alkaa elämä.