Thursday, May 31, 2018

Mustarastas lauloi yöllä


Yöllä lauloi yölaulaja koko yön. Ehkä se oli mustarastas. Yötön yö on varjoinen. Helteisiä päiviä riittää. Jossakin kukkuu käki, tuomi tuoksuu ja saunavastassa ihana kesän tuoksu. Järvi siintelee sinisenä ja vaarat, niin siniset ja harmaat, kaukana maisemassa.

Jänikset kisasivat pihalla seksileikkeissään. Karhua ei ole näkynyt, lienee mennyt metsiin. Kaikki on aikaisessa tänä keväänä.



Tuesday, May 22, 2018

Ennen kuolemaa kukkaloistoa torilla


Aamulla kävelin torin yli ja jotkut herrat pitivät kokoustaan. Kuulin että kesäkuun alkuviikoilla siirretään myynti kirkon eteen, tai niin ymmärsin ulkomaalaisen myyjän puheesta. Kallun grillin kuoppaa kaivoo kaivuri syvemmäksi ja siellä oli jo vettä pohjalla. Muuten tori oli kukkien loistottama, ihan kuin ennen kuolemaa tunnelma. Arkeologiset kaivaukset jatkuvat ja amatöörin silmiin pistää maan alainen kaupunki.

Portsan syreenit kukkivat vielä. Valaistus kuvassa latistaa syvän violetin värin. Portsalaisten lintukotoelämä on uhattuna, parasta olla laittamatta hienoja terassikalusteita yöksi terassille. Parasta viedä ne sisätiloihin, ellei ole kotona.

Meillä Lonttisissa ilmestyy yöllä varastettuja polkupyöriä kukkapenkkeihin, lukitsemattomina. Tälläkin hetkellä kaksi pyörää lojuu seinustalla. Minne ne pitäisi viedä? Tuossa punaisessa pyörässä on uudehkot renkaat. Ohjaustangon kädensijat ovat kunnostettu ilmastointiteipillä.



Sitten aamun pilasi häirikkösoitto muka Suomen jalometalli oy nimissä soitti "Susanna" ja rupesi uhkailemaan ellen lähetä hänelle hopeista kakkulapiota, jota minulla ei edes ole. Suomen jalometalli oy ei soittele, saati uhkaile, alaikäisi tai 65 vuotta täyttäneitä, tai sitä vanhenpia ihmisiä.

Sunday, May 20, 2018

Portsassa kukkivat syreenit ja raparperi kasvava pihoilla


Nämä ihanuudet olivat jo myyty.

Portsan katumarkkinoilla soi nostalginen musiikki. Joel Hallikainen ja Aulis Kotaviita lauloivat. Mikaelin seurakunnan Operatio Ruokakassi tarjosi soppaa. Oli kirjoja, kahvia, kasveja ja kirppistavaraa. Pihoilla kukkivat syreenit ja raparperit kasvoivat, kuten ne ovat kasvaneet aina.



Kuvassa Portsalainen pihanäkymä. Alla markkinakuva. Tuolla siintelee Mikaelinkirkon torni.

Thursday, May 17, 2018

Tänään luvassa ukkosta ja sadetta


Luin Kjell Westön Rikinkeltainen taivas kirjan. Olen aina pitänyt hänen kirjojensa taian omaisesta tunnelmasta. Hän kuvaa suomenruotsalaisen yläluokan elämää hienosti 1960 luvulta tähän päivään. Jotakin muuttuu ja jokin on pysyvää.



Eilen illalla kävelin jokirantaa kotiin. Joella ui iso lokki ja vastarannalla maahanmuuttajat musisoivat tuossa pusikossa. Joku soitti huuliharppuakin. (Huuliharppu sana sai Seikkiksessä vihapuhetta aikaan, rokkarit eivät pidä siitä).

Tänään Turussa lämmintä. Luvassa ukkosta ja sadetta.

Wednesday, May 16, 2018

Tätä en olisi halunnut kuulla ministerin suusta

Puolustusministeri Jussi Niinistö sanoi 1918 tapahtumien satavuotis juhlassa: "Valkoinen terrori on reaktio punaiselle terrorille..." Sisällisodan muistojuhla oli mitä ilmeisimmin voittajien juhla. Valkoisen terrorin tekemät hävinnneiden murhat, teloitukset, naisten joukkoraiskaukset ja teloitukset ja nälkäännäännyttämiset vankileireillä olivat ehkä Niinistön mielestä laillisia ja oikeutettuja.

Tämä juhla pidettiin 38000 uhrin haudalla. Minusta tuntuu että meillä on sopimaton henkilö sotaministerinä.

Kaartin soittokunta soitti ja majurit muistelivat Sibeliusta. Merkillistä viihdettä Ylessä.

Turussa hellettä. Kannoin appelsiinipuun kesähoitoon pihalle.

Monday, May 14, 2018

Kokouksen jälkeen

Osallistuin Turun kaupungin valtuuston kokoukseen videoyhteyden kautta. Miksi kukaan teatteriohjaaja ei tee näytelmää Turun valtuuston kokouksista. Oli oikein valaisevaa kuunnella ja katsella. Keskustan kehittämisvisio puhutti. Ensinnäkin tämä ainutlaatuinen Aurajoki, ei ole mikään joki, vaan isohko puro. Ei se nyt maailman ainutlaatuisin ole, vaikka onkin ihan kelpo ja kaunis. Toivottavasti sitä ei tuhota liialla kehittämisellä. Ensin tehdään visio, ja sitten tehdään kaavoitus. Turun tautia.

Turussa oli tänään lämmintä +29 astetta. Torilla Kallun Grilli meni tuusan nuuskaksi. Kaivaukset jatkuvat. Ihmiset grillaavat itseään jokirannan nurmikoilla. Kesä on tullut.

Sunday, May 13, 2018

Kodittomia kodeissa

Moniko on ollut ja on koditon omassa kodissaan? Varmaan monikin. Edellistä pohdin herättyäni ja todettuani että on äitienpäivä. Äitienpäivä ei herätä minussa mitään suuria tunteita, suhtaudun asiallisesti siihen.(Laitoin villasukat jalkoihini. Täällä on vetoa).

Minulla kesti kohtalaisen kauan tajuta miksi mieheni aikoinaan halusi asua varastomaisessa huoneessa. Se oli paikka, tukikohta johon palattiin meriltä tai muualta. Joillekin muille kodittomuuden kokemus on omanlaisensa ilmenemismuoto. Kyse on turvallisuuden luomisesta ja tavasta pitää kaaos kurissa. Minulla on ollut sisustusideoita mutta sitten tajusin Jörn Donnerin lauseen koko järkevyyden: "Kirjat ovat hyvä sisustuselementti." Meillä niitä on noin 60 000 kappaletta. Odottavat siirtymistä juttutupaan eli kivijalkakirjastoon.

Yksi naispappi uskoi että minä olen hienohelma kun olisin halunnut kunnollisen keittiön ja kylpyhuoneen. Pöyristyttävä ihminen, fasisti joka vainosi meitä. Ehkä hänellä oli väärää tietoa. Nyt tämä hienohelma (minä) lakkaan välittämästä pappien puheista.

Luin erään tanskalaisen kirjailija-naisen tarinaa ja siinä hänen avioliittonsa mureni ja hän muutti pois. Ei aikaakaan kun hän sai naistenlehdestä lukea uuden avovaimon sisustusideoista ja mies myhäili kuvassa vaimon syvän violetin värisen seinän edessä. Hän ihmetteli jotakin mikä ei hänelle kyllä enää kuulunut ja piilotti lehden visusti jonnekin.


On sääli että mieheni isän suku, joka oli hyvin erilainen kuin hänen äitinsä varsinaissuomalainen suku, ei päässyt rikastuttamaan kulttuurisesti lasten ja lastenlasten elämää. Heitä ei saanut lähestyä, saati tavata. (He tulivat viimeisellä junalla Pietarista Turkuun.) Anoppi ja hänen sukunsa puhuivat ainoastaan pahaa ja pilkallista.

Olen vakuuttunut että kyse oli politiikasta ja rasismista. Leo kuului Työväen urheiluliittoon. Hänen mahdollisuutensa edetä urheilussa katkesivat. Hän oli kohtalaisen hyvä juoksija. Sitten tuli sota, ja kaikki se mitä siitä seurasi henkilökohtaisella tasolla. Anopin veli oli upseeri ja vainosi erityisesti.

Kun lapseni yrittivät teineinä ottaa yhteyttä isoisäänsä, tämä upseeri ja anoppi pitivät puhuttelun ja käskivät olla olematta missään tekemisissä isoisän kanssa. Avioerosta oli kulunut jo ainakin neljäkymmentä vuotta. Moiseen vihanpitoon en ole koskaan ennen, enkä jälkeen, törmännyt. Nyt olisi heitettävä linkki 1918 tapahtumiin, sinne ne juuret johtivat lopultakin. Isoisä ei, miniänsä kertoman mukaan, koskaan pahaa sanaa sanonut kenestäkään neljästä vaimostaan. Anoppini taas pani mustasukkaisuuskohtauksen päälle joka kerta kun kuuli uusista vaimoista. Hänen elämänsä on täytynyt olla raastavaa ja onnetonta. Hänen miehensä oli pyytänyt että: Jätä sukusi ja seuraa minua. Anoppi valitsi suvun ja kärsi siitä lopun ikänsä. Hän oli varmasti parhaansa yrittävä ja hyvä äiti, olosuhteet tosin olivat karut.

Antakaa hyvät äidit, lastenne tavata isiään vaikka miten riipisi viha mieltä. Onnellisia avioeroja ei ole. Sijaiskärsijöitä ovat lapsenlapset ja jatkumo.

Turussa lämmintä ja kaunista.

Saturday, May 12, 2018

Ennen Äitienpäivää


Vanha tammi, rauhoitettu lady, on hieman hitaanpi lehtiytymään. Vastaavasti hän on lehdellinen pitkälle syksyyn, ennen kuin riisuutuu karuksi talvipuuksi.

Rentukoiden kultainen kauneus loistaa.

Äitienpäivän valkovuokot Nummenpakan talon rinteessä, sireeniaidan vieressä. En poimi kukkia maljakkoihin kuolemaan. Huomenna katsastan keltaisen polkupyöräni ja toivon että sen jarrut eivät jumita. Jumiutuminen on vaarallista.


Tiirat pasteeravat kivetyksellä. Ne ovat taitavia kalastajia ja kauniita lintuja.

Thursday, May 10, 2018

Rantapolun vihreydessä valkoisia viestejä


Kolo vanhan puun tyvessä. Kuka siellä asuu?

Torin kaivauksissa näkyy edellinen torikivetys. Saa nähdä mitä sieltä vielä löytyy. Helatorstain tori oli kukkia ja kahviloita täynnä. Torimyynti jatkunee koko kesän ja syksylläkin vielä. T-parkilla ei taida olla vakuuksia, eikä rahaa. Miten tällaisten kanssa kaupunki voi edes keskustella vakavasti.



Rantapolulla on pieniä lappuja vihreyden keskellä. Nämä käsittelevät turvapaikanhakijoiden elämää, odotusta, hylkyä ja mahdollista palautusta ja piiloutumista. Viestejä löytyy, mikäli silmään sattuu osumaan. Yksi rouva sanoi ettei hän ole huomannut koska katsoo useimmiten jokea, ei vihreää seinää.

Yhdessä lapussa luki faktaa: "Afganistan ei ole turvallinen maa."

Wednesday, May 9, 2018

Kevään vihreys on erityistä


Kevään vihreys on herkkää. Oikeastaan pitäisi olla maalla puita halailemassa. Niin paljon pitäisi tehdä. Istutin humalaa peittämään rumaa sementtiseinää. Lipstikka nousee maasta ja saniainen samoin.


Lehmuksen vihreys on omaansa.



Tmä punainen polkupyörä oli parkkeerattu kukkapenkkiimme viime yönä. Pyörä ei ole lukossa, lukkoa ei ole. Jos joku kaipailee niin vieköön pois.

Monday, May 7, 2018

Taas kukkii kirsikkapuu


Kuollut omenapuu on täynnä elämää. Sen koloissa on syötävää linnuille, joten sitä ei juurita pois. Voisi tietysti istuttaa humalaa tai muraattia ympärille.

Joen rannan kirsikkapuut aloittelevat kukkimista.

Hyvät ihmiset älkää heitelkö oluttölkkejänne jokeen. Oli ja on pirun vaikea saada ne noukittua pois.

Sunday, May 6, 2018

Kohta meille kerrotaan jostakin mitä ei ole



Siniset kukat metsikössä. Vanhoja ränsistyneitä puita ja risuja. Taustalla kontti johon on siirretty kelvottomasta talosta tavarat. Talossa ei ole mitään säästettävää. Lähellä on alkoholistien suojakoti ja ohi kulkiessamme mies terassilla karjui huorien petollisuutta. Ohi menee tie Koroisiin ja Kärsämäkeen. Koroisissa joimme kahvia ja kuuntelimme lintujen laulua. Oli lämmintä ja leppoisaa.

Löysin kaljatölkin ja annoin sen "Johannekselle" joka tuli vastaan kuin haviseva haavanlehti. Lapualaisoopperasta on kauan aikaa.

Grynderit tekevät kaikkensa että Turku ei olisi enää kaunis kaupunki. Toriparkin tulo on ruminta, mitä on. Huomenna meille kerrotaan taas jotain hämärää rahoituksesta ja vakuuksista, jota ei ole. Tiedotuksessa ei ollut mitään uutta tänään 7.5.

Saturday, May 5, 2018

Ajattomuuden kokemus

Minun oli pakko mennä katsomaan Hannu Väisäsen Anna Ahmatova näyttely Väiskissä uudelleen. Näyttely teki minuun lähes mystisen vaikutuksen. Fontankan talossa olin vähällä itkeä, vanhat ovet ja esineet ja ajattomuuden kokemus. Olen tutustunut Anna Ahmatovin runouteen ja elämään monta vuotta. Paneudun aiheeseen syvemmin myöhemmin.

Taivaalla pysyi Kuoleman tähti,
ja vankivaunujen kolkkeen alla
viaton Venäjä vääntelehtii,
veristen saappaiden polkema
(sum. Marja-Leena Mikkola)

Väisäsen maalaus Mustamaijan kolina on opasteen mukaan mielikuva mustanmaijan äänestä, ei autosta. Se tunkeutuu unen läpi ja kuvastaa heräämisen jälkeistä tunnetilaa. Runo on maalauksessa.

Hannu Väisäsen taiteeseen ja romaaneihin olen myös paneutunut viime vuosina. Tämä ei ole akateemista toimintaa.



Hannu Väisänen Ajan kohina (Osip Mandelstamille)






Thursday, May 3, 2018

Tänään on aurinkoista



Asko Sahlbergin Amandan maailmat on niin vaikuttava lukuelämys että en pysty sanomaan siitä mitään. Lukekaa tämä intenssiivinen pienimuotoinen teos (136s).

Turussa tänään lämmintä ja aurinkoista tai melkein. Oiva sää kävellä Väiskiin katsomaan Hannu Väisäset Anna Ahmatovin neljä huonetta näyttelyä. Puissa on silmuja ja vihreys on lisääntynyt.

Vähätori kirjaston lähellä on saanut ikävän maineen nistipuistona. Sama ongelma on rantapolun ja Verkatehtaan ympäristössä. Salapaskoja(t) käy rapuissa kakkimassa ja avointa huumekauppaa kuulemma harrastetaan aivan näkyvästi. Harmittomat juopot ovat vaarattomia, mutta narkkarit ovat arvaamattomia ja vaarallisia. Pelkään pahoin ettei tämä ole kevätilmiö, vaan lisääntyvä ja jatkuva. Lienee viisainta kulkea toista reittiä.

Torilla nostetaan torikiviä kaivausten tieltä. Kohta keskustaan ei ole mitään asiaa kenelläkään. Taksikuskin sanoin: Kukaan kyydistsemistäni asiakkaista ei ole toriparkkia halunnut ja niitä paljon.


Ruumisauto ja hääauto kuulemma pääsee kirkon portille erityisluvalla, mikäli Toriparkkia aletaan kaivaa. Tässä olemme vakavien asioide äärellä. Olkaamme vakaat. Kuulkaamme T-parkki herrojen vakuutteluja. Minä en usko että heillä on vieläkään rahoitusta ja vakuuksia.

Wednesday, May 2, 2018

Tyhmän neitsyen mysteeri



Ida Simons oli kuollut ja unohdettu kirjallisessa maailmassa, aivan käsittämättömän kauan. Nyt hänet on taas löydetty ja hyvä niin, sillä hänen esikoiskirjansa Tyhmä neitsyt on mestarillinen kuvaus nuoren juutalaistytön kasvusta ja elämästä 1920 ja 1930 lukujen Euroopassa. Kun ajattelee aikakautta ensimmäisen maailmansodasodasta juutalaisvainojen aikaan ennen toista maailmansotaa ja sodan aikana,niin kirja saattaa tuntua naivilta, mutta se on myös terävä analyysi lapsen silmin nähtynä. Raamatunkertomus kymmenestä neitsyestä jotka ovat lamppunsa orjia sytyttävät lamppunsa kun ylkä tulee, mutta toiset viisi tuhlaavat öljynsä joutavaan ja heidän lamppunsa ei pala kun ylkä saapuu; heidät jätetään oven ulkopuolelle kun viisaat neitsyet juhlivat ylkän kanssa. Siinä sitä onkin miettimistä tytölle joka on kohta tietoinen naisen elämän kiemuroista ja ystävyyden hauraudesta.

Ida Simons selviytyi keskitysleiriltä hengissä, hän oli myös loistava pianisti, mutta terveys ei kestänyt kiertue-elämää. Hän kuoli suhteellisen nuorena. Ida Simonsin vanhemmat olivat varakkaita kauppiaita, isä oli saksan kansalainen ja äiti hollantilainen, hän oli asunut Englannissa ja puhui mieluiten englantia, Idan kasvuympäristö oli Antwerpenin kaupungin monikielinen katu ja sen ihmiset. Kirjan kieli on vivahteikasta ja hienoa.

Kirjan on suomentanut Sanna van Leeuven.