Tuesday, September 28, 2021

Aleksandranpuisto hehkuu

Puut hehkuvat syksyisin värein kirkon ympärillä. Aleksandranpuisto on saanut olla puisto ja toivottavasti saa olla jatkossakin. Alla olevassa kuvassa ripustettu kenkiä ja "tibetiläisiä surunauhoja."
Kirkko halkamineen, näitä on joka puolella kirkkorakennuksessa.

Saturday, September 25, 2021

Tämä ei ole rattoisaa

Tiina Raevaara ei petä lukijaansa. Tämä kirja ei ole rattoisaa viihdettä, tämä on mahaa ja hermoja kourivaa todellisuutta, tai tulevaa aikaa. Kirja on trilogian viimeisin osa. Ikirouta sulaa Huippuvuorilla. Sulavassa maaperässä itää virus, joka on vaarallinen. Aikaan sopivaa tekstiä. Olen aina pitänyt Raevaaran kirjoista ja hänen analyyttisestä tyylistään. Ilmastonmuutos on kaikkien nähtävillä jos viitsii, tai uskaltaa katsoa.
Yllä oleva kuva on Konsan kartanon syysmarkkinoilta.

Tuesday, September 21, 2021

MIljöömurhat I

Eilinen valtuuston kokous oli hunon käytöksen sävyyttämä. Olin aistivinani nuoriin, kauniisiin naisiin kohdistuvaa naisvihaa. Yksi valtuutettu ei suostu käyttämään maskia, eikä usko koronaan, eikä ilmastonmuutokseen. Hän haluaisi hiilivoimaloita lisää. Olihan siellä asiaakin ja kokoomus ja demarit toimivat näämmä edelleenkin aseveliakselilla. Luulen että Hirvensalo on pian entinen ja täynnä rakennuksia. Hirvistä puheen ollen, Portsassa, Annanpuistossa ammuttiin kaksi hirveä koska he eivät suostuneet poistumaan metsiinsä. En kyllä ymmärrä miksi ne piti ampua. Tuntuu liian helpolta ratkaisulta. Parkinkenttä pitää pelastaa. Verkahovin talo on valittanut asiasta jonnekin. Tässä kaupungissa tapahtuu miljöömurhia ihan valtuuston siunauksella.

Sunday, September 19, 2021

Turun päivän tapahtumia

Turun päivä tänään- Kävimme Antivaarimessuilla ja löysin Kirsi Kunnaksen klassikoita. Vanhoissa kirjoissa on oma tuoksunsa, on uusissakin kirjoissa tuoksunsa mutta ei niin kiehtova kuin vanhoissa. Sitten kävimme Vimman nuorison Roska-näyttelyssä. Kannattaa käydä katsomassa, on keskeisellä paikalla torin vieressä. Ortodoksisessa kirkossa oli yleisölle avoin päivä. Siellä oli ikonostaasian kulmassa seinässä isohko murtuma, samanlainen murtuma on ulkoseinässä, murtuma on läpäissyt seinän. Lattia viettää ja rollaattorit on syytä lukita, muuten ne karkaavat. Itku nousi kurkkuun ja poistuin paikalta. Kuvia en ottanut. Kohteita ja tapahtumia olisi ollut mutta ei tässä enää joka paikkaan ehdi, kuten nuoran.

Saturday, September 18, 2021

Lauantaina 18.9. 2021

Jokirannan kalastaja. Tuomiokirkon aukiolla oli elomarkkinat. Emme ehtineet sinne ajoissa. Oli lauhkean kolea syyspäivä ja piti mennä Linnankadun heitteille jätettyjä puutaloja katsomaan. Vaasalainen grynderi on kaiketikin saanut tuntuvan uhkasakon talojen laiminlyönnistä. Menen joku toinen päisä, paremmalla ajalla. Löysin Portsasta puutaloasunnon joka on sellainen kuin puutaloasunnon kuuluisi olla. Ei mitään remonttia vanhaa kunnioittaen ja suolattu hinta lisäksi. Ostimme omenapäärynäkassin. Suikaloin siivuja luomuruisleivän päälle. Olen onnellinen vähästä.

Monday, September 13, 2021

Asuuko tyttäreni vintillänne

Puutalomme lähellä tapasin oudon naisen. Hän sanoi kohteliaasti että saanen häiritä? No mikä ettei vastasin, ei sitä joka vuosi täällä tapahdu. Nainen selitti kuin etsivä lyhyesti että asuuko meidän vintillä pyylevä ja pitkän tukan omaava nuori nainen? Ei asu, siellä ei asu ketään koska kaikki muuttivat pois jokin aika sitten. Tyttö on tyttäreni ja hän ei halua tavata minua. Hän ja isänsä elävät eri maailmassa kuin minä. Tulkitsin että hänen maailmansa on parempi kuin heidän. Ajattelin ensin että hän on Jehovalainen. Äkkiä hän kysyi hyökkäävästi että miten olin joutunut asumaan Lonttisiin. Sanoin että täällä on kaikenlaisia ihmisiä ja itse asun omistusasunnossa mutta haikailen Portsaan. Tuolla on kaksi keltaista opiskelija taloa. Ehkä tyttärenne on siellä. Nainen lähti taloja kohti. Minulla oli epämiellyttävä olo. Yksi tuttu mies arveli että nainen oli karannut Niuanniemen vaarallisten tapausten sairaalasta. Naisessa oli jotain hyvin kovaa. Tänään Lonttisissa on tuulista ja suhteellisen lämmintä. Kadulla kävelee tyttären näköinen onnettoman oloinen ja päämäärätön kävelijä, Musta kiiltävä tukka huljui tuulessa.

Sunday, September 12, 2021

Usvainen aamu

Wihantojen uusi pytinki Allinkadulla, Lonttisissa, alkaa näämmä olla valmihko. Juna Helsinkiin pyyhältää ohi, junissa on aina kaukokaipuun tuoksua. Junat ovat laadultaan universaaleja. Universaaliudesta puheen ollen,eilen illalla katsoin Arja Saijonmaan esittämän Tyttö ja Tanssiva karhu kappaleen. Sen vaikutus melkein laukaisi itkun. Arja S. on ikoni ja Marja-Leena Mikkolan teksti ja Chydeniuksen sävellys ovat ikuisia ja muuttumattomia. Runossa ei ole tarinaa, se on kuva ihmisen sieluntiloista.
Usvainen kuva joelta. Sumun takaa häämöttää erään arvokiinteistön silhuetti. Kaupunkimme on täynnä nykyään sokkeloinen, aina ei voi oola varma onko tuttu reitti tallella. Tällainen seikkailu ei enää innosta minua. Portsassa radantakainen maailma ei ole enää avara, siellä on Kirstinpuiston rakennustyömaa ja pysyköön siellä. Ihan joka koloa ei tarvitse täyttää ja puita kaataa. Olen aina pitänyt Portsan selkeydestä ja ryhdikkyydestä.