Sunday, June 30, 2019

Toriparkkirakentamisen tunnus





Kuvaa voi klikata isommaksi kun klikkaa kuvan päällä.

Tänä aamuna kun kaupunki oli hiljainen ja raikas teimme kaupunkikävelyn. Huomenna, maanantaina alkaa massojen vaihtoviikot tori montussa. Hiekka korvataan vaahtolasilla. Monttuun ajetut hiekkakasat viedään pois. Tynkätorin alueella peruuttavat ja kääntävät diesel-kuorma-autot. Arvatenkin tila käy ahtaaksi. Ruljanssia kestää kolmeviikkoa.

Aurakatu on kapea ja viettää monttuun niin rajusti että käveleminen on tutakkaa. Ruotsalaisen teatterin edustalla on reikiä ja koloja rappujen edessä.

Lokki on asettunut pysyvästi torijokeen, sen reviirille ei ole menemistä. Teen tästä toriparkkitunnusta tarinalle.

Saturday, June 29, 2019

Musta katti kirkon seinässä



Lauantain pilvinen aamu tynkätorilla. Lokki joka ui aina torijoessa, voisi olla symbooli tälle kaikelle. Tori on kasvisyöjän paratiisi tällä hetkellä.

Vaeltava mustakissa, jota näkyy erilaisissa paikoissa ympäri kaupunkia, oli ilmestynyt kirkon seinään. Uskotaan että se on pelkkä kissan silhuetti, ei muuta. Kansanperinteessä tällaisille olisi erinäisiä uskomuksia. Maailmankirjallisuudessa on Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan toiselta nimeltä Mestari ja Margarita.

Onko kirkon päädyssä olevat seurakunnan parkkipaikat seurakuntalaisten yleisessä käytössä. Mietin sitä kun kuvasin rauta-aidan raosta naakkaa nurmikolla.

Keskiaikaiset markkinat jatkuvat...

Friday, June 28, 2019

Kuvasaldo tänään


Keskiaikaiset markkinat ovat täällä taas Vuosi on 1399. Kuvassa esiintyja kertoo tarinaa juopolle Hämeen kansalle. Savu pöllysi, manteli tuoksui...

Kauppatorilla lokki uiskenteli ja sukelteli torijoessa. Aurakadulla kulku on kaventunut niin että rollaattori mummo ei meinannut sopia kulkemaan.

Jokirannan lankkupolulla oli tehty ilkivaltaa polun valaisimelle.

Ohdake kukkii. Kauniita ovat ja juurta voi kuulemma syödä, on vain tiedettävä onko juuri toisen vuoden juuri.

Joessa nousee mättäitä ja muita kasveja. Ilmeisesti vesi on matalalla. Kanootikansa saa olla tarkkana ettei kulku esty.

Thursday, June 27, 2019

Arvojen kovenemisen karmea todiste Turussa

Sähkökaappimaalaus Portsan purkutyömaalta.


Viimeisinkin kuoleva ihminen kuskattiin pois saattohoitokoti Karinasta. Minusta tällainen menettely kertoo arvojen todellisesta kovenemisesta. Tästä tapahtuneesta ei varmasti kukaan tunteva ihminen pysty puhumaan ilman ahdistusta ja häpeää. Muutosta aiheutuva stressi tällaisessa tilanteessa ei tee hyvää potilaille, eikä kyllä henkilökunnallekaan.

Turussa tänään pilvistä ja viileää. Yön sateet loivat raikkaan ilman.

Kuka tutkisi säätiön toiminnan ja varain käytön.


Wednesday, June 26, 2019

Vedellä on tapana avata uomia lupaa kysymättä


Merenneito torimontun aidassa. Ehkä se haaveilee elämästä torijoessa.

Montussa kauhoo kauhakuormuri sepeliä kuorma-auton lavalle pois kuljetettavaksi muualle. Kuvaa oli hieman vaikea saada.


Joki sen kun kasvaa. Vedellä on tapana avata uomia minne haluaa.

Turussa pilvinen päivä. Ortodoksisen kirkon yleisilme on kuojottava.

Kuka kuntaa kaavoittaa kirjassa on kirkostakin toriparkin varjossa. Kirkon tonttia ei voi kaavoittaa. Se on valtiovallan suojeluksessa ja Jumalan kanssa. 1980-luvulla eräs opetusministeri pelasti kirkon valtion lahjoitettua seurakunnalle tontin jolla kirkko on seisonut kauan. Ehtona on ettei tonttia saa myydä.

Monday, June 24, 2019

Puutarhakatu 41. purku Portsassa


2011 toukokuussa paloi kaupungin vuokratalo Puutarhakatu 41:ssä. Yksi asukkaista oli unohtanut palavan kynttilän palamaan ja talo tuhoutui pahoin. Muistaakseni kaupunginhallituksessa tai valtuustossa talon korjaus suojelukohteena hyväksyttiin. Turun vuokratalot oy kuitenkin keksi kaavamuutos mahdollisuuden ja talo on ollut heitteillä ja pahanvallassa näuhin päiviin. kaavamuutos sallii talon purun ja tilalle rakentamisen ties mitä. Palon jälkeen talon kuivatus laiminlyötiin, avoimesta katosta satoi vettä ja onkin mahdollista että taloa ei ollut tarkoituskaan pelastaa.


Surullinen näky.



Sähkökaappi-taidetta.

Sunday, June 23, 2019

Matkakuvia IV


Alpo Jaakolan Patsaspuistossa poistumisportin luona on suuri teos Kaikkien kuölleiden muistolle. Miksi Alpo Jaakolan yhteydessä korostetaan samanismia aina. Työt ovat hyvinkin luonnonuskoisten oloisia, mutta toisaalta myös jumaluskoisia. Patsaspuistossa oli hiljaisen rauhallinen tunnelma, vaikka valtatie onkin lähellä.


Luultavasti palaamme tähän patsaspuistoon taas kerran.

Saturday, June 22, 2019

Sateen lakattua aamun viileys kuin armo


Tätä kirjaa en ole vielä lukenut. Äitini kirjasyosta luin Hannu Mäkelän Valon, kirjan rakkaudesta. Se on erittäin henlilökohtainen ja hienovireinen kirja.

Olen kerran nähnyt Svetlanan, Hannu Mäkelän kolmannen vaimon, Turun kirjamessuilla. Ajattelin että hän on valontuoja ja huolen kantaja.

Svetlanan ortodoksisuus on syvää ja kaunista, se on kaukana oman edun tavoittelusta. Ristiriitojen sävyttämässä maailmassamme Svetlanan tapaiset ihmiset ovat Jeanne d´Arcinilaisia, sillä sitä juuri Svetlana oli. Luterilaisille ja etenkin maallistuneelle länsimaiselle rationaaliselle ihmiselle kuoleman iloinen kohtaaminen on käsittämätön. Kun Svetlana kuolee, murtuu surusta kirjoittaja ja itkee, venäläinen ortodoksinen mummo sanoo:" Miksi itket, vaimosi on päässyt iloon, iloitse siitä sinäkin." (muistinvarainen lainaus) Ortodoksit uskovat kuolemasta alkavaan elämään. Minusta se on lohdullista.

Kirja teki minuun lähes sakraalisen vaikutuksen.

Yöllä alkanut sade lakkasi ja viilyden armo kattoi tienoon.

Friday, June 21, 2019

Matkakuvia III


Metsästäjien tukikohta salolla, jossa pedot liikkuvat ja hirvet harppovat.

Kallo liiterin senällä.


Tämä erämaan lampi on kaakkurin koti. Kaakkuri on erakko lintu, hän ei kaipaa ihmisen seuraa.

Kuvat ovat Ilomantsin syrjäisiltä saloilta.

Thursday, June 20, 2019

Matkakuvia II



Alpo Jaakolan Patsaspuistossa Karhukerjääjä

Wednesday, June 19, 2019

Matkakuvia


Korpilahden makasiinissa pyörän anatomiaa.


Alpo Jaakolan patsaspuistossa katsoin Alkueläintä..

Lisää kuvia taas myöhemmin.

Sunday, June 9, 2019

Kaarnalaiva lainehilla



Tuulinen päivä. Aamulla katsoin torin savimonttuun ja lammikko oli yöllisen sateen jälkeen isontunut, kuten jokikin on. Montussa uiskenteli lokkeja.

Rantapolulla kasvatin kahta nuorta miestä tölkkien mahdollisen vierimisen seurauksista jokeen. He olivat fiksuja ja keräsivät kaikki tölkkinsä ja menivät Lidliin palauttamaan.

Johannes tuli polulla vastaan pitkän puukepin kanssa ja kertoi onkivansa joesta tölkkejä. Annoin hänelle yhden löytämäni tölkin.

Huomenna on aikainen herätys, koska viileällä on mukavanpi ajaa pitkiäkin matkoja. Juna olisi ekolokisempi tapa mutta haja-asutusalueella on kuitenkin käytettävä autoa.

Sieraimissa uuden vastan tuoksu!

Friday, June 7, 2019

Vikansa hallitsijat

Auran kirkkoherra sai potkut koska ei pystynyt hallitsemaan asbergeroireyhtymäänsä. Tämä otsake pani miettimään heti aamutuimaan. Tältä pohjalta seurakunnissa voisi antaa kenkää lähes kaikille, erityisesti työpaikkakiusaajille. Kiusaajia ei eroteta missää, ei ainakaan kuntatasolla. Kiusatut, parhaassa tapauksessa siirretään muualle.

Mutta miten asberger pystyy hallitsemaan vammansa, eihän varmastikaan valittajat hallitse itseään. Haiskahtaa vahvasti vainoamiselta ja kristillisen rakkauden puuttumiselta. Olen ennenkin ihmetellyt Kristittyjen toimia: Heillä on vahva eetos että kaikkien pitäisi olla samanlaisia kuin he itse tullakseen hyvksityksi. Tämän päivän kristillisyys on valikoivaa ja joskun melkein fasistista.

Turussa tulossa kuuma päivä.



Turun tynkätorilla järjestyksenvalvoja huusi:"Saatanan toriparkki!" Myyjien autot eivät kerta kaikkiaan mahdu torille. Kaunista siellä on ainakin aamuisin. Salaatit ja tomaatit kannattaa ostaa torilta, ovat tuoreita ja halpoja.

Bösiä puretaan. Kauppiaskatu on melkein suljettu.

Kohta mänen Matelin maisemiin.

Thursday, June 6, 2019

Matka jonka ei toivoisi päättyvän



Suuresti ihailemani kirjailija Veronika Pimenoff täyttää tänään 70-vuotta. Onnea!

Kuvassa silmiini osunut haastattelu.

Turussa tänään hellettä.

Wednesday, June 5, 2019

Luumun eroottinen tuoksu



Mystinen mustarastas kertoo lyyristä tarinaa epäsuhtaisesta parista. Tapahtuu jossakin entisen Jugoslavian Serbian vuoristossa, talossa, joka hajoaa ja rapistuu mutta sitä ei edes huomaa, tai haista hometta joka syö perusteita.

Ville Hytösen romaani Luumun polta on lyyrisen kaunista eroottista puhetta, puhetta johon ainoastaan lyyrikko pystyy, se nousee arkitodellisuuden ja rujon rumuuden yläpuolelle. Kirjan miespäähenkilö on serbialainen luumupuiden kasvattaja Sedan, joka on olemukseltaan kuin sodanjälkeinen Serbia; valju ja lähes näkymätön. Nainen nimeltä Zorana on Bosnian muslimi ja tietoinen miesten katseista, mutta se ei häiritse häntä itseään. Hän alkaa maalata muotokuvaa valjusta Sedanista. Minne tahansa tämä pari meneekää, heitä seuraa luumun eroottinen tuoksu.

Luumuviinan huuruisessa Belgradissa elämä on hapuilevaa ja kahdenvälisestä rakkaudesta ei voi kertoa ilman kolmatta henkilöä. Juoppo ja hauska elostelija Tintoretto saapuu paikalle sohloamaan.

Hytönen hallitsee kielen kauneuden rujojen ja rumien tapahtumien kuvaajana.

Monday, June 3, 2019

Sinisen talon karmilauta



Silmiini osui muisto Sinisestä talosta. Tuossa puisessa karmissa, vai pitäisikö sanoa karma, kiteytyy Turun puutalojen uhattu asema edelleen. Se on myös muistutus isommasta asiasta tässä kaupungissa. Grynderit sanelevat ja poliitikot tottelevat.

Lähiomainen teki analyysia Turun Sanomien uutisoinnista. Tulos oli vähemmän mairitteleva. Tässä kaupungissa pitäisi olla vastavoimamedia Turun Sanomille. Turun Sanomat voisi kertoa että vanhan Börsin osaa ei pureta ja että puut säilyvät. Jatkuvasti vanhat ihmiset kyselevät asioita kaduilla. Nämä kaupunkilaiset tilaavat paperilehteä, heille pitäisi kertoa miten kaupunki makaa. Toreilla ja turuilla kerrotaan muitakin totuuksia. Turkulaisilla on tapana heittää herjaa vallanpitäjistä ja kirstunvartijoista, mutta kun pitäisi olla rohkea vikisevät he nurkissa, tai olvat kuin kusisukassa. niin kauan kuin kulttuuri on tällainen, mikään ei muutu.