Lunta leijailee säästeliäästi. Lämpötila on noussut selvästi leudommaksi.
Lueskelin Volkovin Frosjan talossa kohtaa jossa isä Ignatius joutuu vaikeuksiin kun kuoron toiminta käy vaikeaksi isoäidin jouduttua sairaalaan. Isoäiti oli kuoron kantavin voima ja hänen matala alttonsa oli lumoava. Karhu Geramosia pelasti tilanteen menemällä kuoroon ja kun hänelle laitettiin kaapu päälle kukaan ei huomannut häntä karhuksi. Hänen bassonsa oli hurmaavan komea. Isä Ignatius oli monitoimikirkonpalvelija, hän hoiti kaiken yksin. Hän oli kanttori, isännöitsijä, vahtimestari, talonmies ja pappi.
Frosja keskusteli isä Ignatiuksen kanssa Jumalasta ja isä Ignatius sanoi että Jumala on jokaisen ihmisen sydämessä. Lisäsi sitten että , sellaisen joka uskoo häneen. Frosja uskoi Jumalaan mutta uskoiko Jumala häneen, hän ei ollut varma. Luulen että monella muullakin on tällaisia epäilyjä.
Onko asunto jossa on kylpyhuone ja keittiö hienostelua? Minusta ne kuuluvat useimmiten asumiseen. Ennen vanhaan Venäjällä, taloissa joissa ei ollut saunaa, kylvettiin tuvassa isossa tynnyriammeessa. Vesi lämpisi liedellä suurissa kattiloissa. Näissä taloissa oli vierashuoneet. Niissä ei kylvetty.
Suomessa saunominen oli Itä-Suomessa joka viikkoista. Taloissa oli omat saunat. Länsi-Suomessa oli kyläsaunoja. Saunan löylyistä juostiin lumeen pyörimään. Vanhat ukot kaihtoivat vettä ja saippuaa. Oli miehisempää pyöriä lumessa ja hangata itsensä pellavapyyhkeellä kuivaksi. Naisten ei ollut sopivaa pyöriä lumessa julkisesti.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment