Fjodor Dostojevski on kirjailija jonka tuotannosta riittää aina tutkittavaa ja esitettävää. Dostojevskin tuotannossa kulkee aina vierekkäin hyvä ja paha, valo ja pimeys. Dostojevskin kanssa saa olla tarkkana sillä hyväntekijän olkapäällä istuu piru jos ei pidä varaansa.
Suomen Taiteellinen Metsäteatteri on esittänyt klassikko näytelmiä erikoisissa paikoissa kuten Tsehovin Vanja-enon Enolaisella heinäpellolla ja Kolme sisarta Hupalahden asemalla.
Nyt he esittävät parhaillaan Outokummun vanhassa suojellussa kaivoksesen Kiisussa Dostojevskin Karamazovin veljeksiä.
Dramaturgi Milla Hilke sanoo että Tämän kaivoksen ympäristö, pimeys ja hämäryys menee hyvin Dostojevskin ja Karamazovin tekstin kanssa. Kirjassa on paljon valosta ja pimeydestä ja siinä mielessä tämä rujo ja hämärä ilmapiiri menee hyvin siihen dematiikkaan.
Teatterin näyttelijät ovat nuoria ja lämminverisiä vastakohtana kaivoksen kuolleelle materialle. Tästä syntyy jännite: elävä ja kuollut kohtaavat.
Ohjaaja Esa-Matti Smolander: Tämä ympäristö ja näyttelijät resinoi hyvin Dostojevskin tekstin kanssa. Tämä raaka betoni ja rauta suhteessa lämpimiin näyttelijöihin, betonija kuollut rauta, vastakkain valo ja pimeys: se on mielestäni hyvä ristikuva Dostojevskin maailmasta.
Olen taas väärässä paikassa enkä ehdi näkemään tätäkään esitystä. Toivon monen löytävän katsomaan esityksen vaikka se onkin nelituntunen. Esityksessä katsojat liikkuvat esityksen eripaikoissa, eri lavasteissa olevaan kohtaukseen. Ruokaakin on tarjolla.
Ei mikään tavallinen kesäteatteri ja näytelmä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment