Friday, October 17, 2014

Tautinen tarina III

Viileä yö tulee salaa sisälle ja saa ihmiset nukkumaan hyvin ja pitkälle aamuun. Polttelin risuja hellanpesässä ja ajattelin äitini viisauksia: kun ihminen tulee tarpeeksi vanhaksi lakkaa välittämästä mitä muut sanovat ja alkaa elää ihan miten hyvältä tuntuu. Voi lämmittää saunankin vaikka keskellä päivää. Tietyt rutiinit samaan aikaan ovat tietysti ihmiselle hyväksi jo muistinkin kannalta.
Seurakunnan toiminnassa minua ihmetytti jatkuva sanaton vaatimus siitä mitä muut sinusta ajattelevat. Tarkoittaa jatkuvaa itsetarkkailua. En ole koskaan pitänyt ihmisistä jotka ovat niin taitavia teeskentelijöitä että osaavat sanoa Haista paska niin fiksusti että sitä alkaa pitää kohteliaisuutena. Näitä löytyy kyllä seurakunnista ja muualtakin. Seikkiksessä oli kerran yksi ohjaaja joka oli hyvin mestarillinen tässä lajissa. Minä en puhu pahaa kenestäkää se ei kyllä estänyt häntä puhumasta paskaa virastossa. Harvemmin tuo onnistuu sillä ihmisen ääni on rehellisyyden mittari.
Vanha ja suojeltu tammi (1700-luvulta) jaksaa vaan elää ja olla. Joessa on virrannut paljon vettä ja veden laatu on vaihdellut aikojen saatossa. Vielä 1950 luvulla joessa kuulemma kellui kakkakikkaroita. Joki hoiti vielä silloin viemärihommat. Ajallisesti siitä ei ole kauan. Tammi on nähnyt talojen jokeen vierimisiä ja talvella ihmisiä vaeltamassa jäällä jonnekin.

No comments: