Monday, October 13, 2014
Onnellinen taivasratsastaja
Joskus tuntuu kuin tauti olisi jäänyt asumaan. Sopivan hetken koittaessa se iskee; kuume nousee, sitten alkaa kukutus yskä. Alkaa olla joka toinen kuukausi kylässä. Juuri kun piti lähteä Taiston hautajaisiin, tauti iski. Taisto oli maanhiljainen ihminen, suru äitinsä sydänalassa, huoli ja ikävä. Jossakin pienessä hoitoyksikössä Taisto kyseli että Koska mennään kotiin Nyt hän on kotona, äitinsä vieressä. Taisto rakasti hevosia ja häntä käytettiin ratsutallilla ratsastamassa. Nyt hän ratsastaa taivaan hevosilla ja on onnellinen taivasratasastaja.
Huteran hämärä maanantain ilta. Joskus ajattelen että tämä talo jossa asumme, aiheuttaa sairastumisia.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment