Wednesday, June 17, 2009

Savvjipahdan rinteillä leijuu sadesavua


Ilma on todellakin savunhohtoinen. Vuorilla sataa aina kirjoitti Eeva-Liisa Manner aikoinaan. Tuntureilla on utua. On kuin elokuvassa, kuva on pysähtynyt, ei odota, vaan jokin on mennyt. Jos kuvittelisi sateen seinän tunturin ja kotapuiden väiin, niin olisiko ihminen enemmän läsnä. Pitäisikö olla? Ei minusta.

No comments: