Sade puhkoo renkaita veteen. Renkaat suurenevat järven pinnalla. Vesi valuu hiuksista silmiin, pitkin vartaloa ja noruu kävellessä teepaidan helmoista saappaisiin. Kesä pesee kasvojaan. Vilu ravistelee. Salaman leimahdus repäisee maiseman, tärisyttää peruskalliota. Kävelen polkua saunaan. Sauna on lämmin ja kuin ihmisen alkukoti. Saunan jälkeen katselen maisemaa. Se elää ja on liikkeessä. Katson punaviinilasin läpi järvelle. Vastaranta saa uusia muotoja.
Nunnanlahden Kivikeskuksessa, Juuassa on Keisarien aika-näyttely.
Kummipoikani neljä vuotta, oli ollut avajaisissa ja saanut jätkiä ja mehua. Hän oli ollut hieman tuohtunut koska lapsille ei ollut tarjolla jätskiä ja mehua, vaikka on avajaiset. Onneksi eräs huomaavainen ja sivistynyt herra oli kuullut ja käynyt henkiökohtaisesti hakemassa jätskiä ja mehua näyttelyn ainoalle avajaisvieraana olevalle lapselle. Itse näyttely on kuulemma vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen kuin viimekesän Faberge´näyttely.
Katsoin pitkästä aikaa eurodekkarin. Italialaisilla on kyky käsitellä vaikeita asioita. Totuus ja oikeassaoleminen ovat kaksi eri asiaa.
Radiossa soi klassinen. Valkeat yöt ovat täällä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment