Petroskoin kaupungin läheisessä Krasnaja borin mäntymetsikössä on valkoisia hautaristejä paljon. Niihin on kiinnitetty vainajien nimiä ja kuvia. Myös mäntyjen rungoissa on kuvia ja nimiä. Nämä hautaristit on laitettu Stalinin vainojen, 1937-38, uhreille jotka teloitettiin järjestelmällisesti mm. vakoilijoina suurSuomen hyväksi. Suurin osa ammutuista on suomalaisia.
Osa näistä uhreita on niitä jotka lähtivät rakentamaan ihanneyhteiskuntaa neuvosto-Karjalaan, osa on muilutettuja, rajalle kuskattuja vasemmistolaisia tai sellaiseksi luokiteltuja henkilöitä. Heidän kuljettajansa olivat äärioikeistolaisia suomalaisia.
Kaikkiaan uhreja lienee 2000 henkilöä. On luultavaa että teloitettavat kaivoivat omat hautansa ennen teloitusta. Siellä on myös selkeästi painanteita jotka ovat joukkohautoja.
Kirjailija Antti Tuurin romaani Ikitie käsittelee edellämainittuja tapahtumia ameriikansuomalaisen henkilön näkökannalta. Hän oli tullut neuvosto-Karjalaan ihannevaltiota rakentamaan ja hänen unelmansa muuttui kauhuksi ja kuolemaksi. Kirjan pohjalta on tehty elokuva Ikitie. Se tulee Suomen elokuvateattereihin syyskuun puolivälissä.
Ohjaaja A.J. Annilan mukaan elokuva ei ole poliittinen, vaan humaani kannanotto ja kummianosoitus vainajille.
Petroskoin kaupungissa on nähtävissä vieläkin suomalaisten ja amerikan-suomalaisten rakentamaa arkkitehtuuria.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment