Ritari jalkapuussa

Mietin tänään aamulla että Mitä piispa Irja Askola mietti tai sanoi kohdatessaan Kai Sadinmaan jalkapuuhun virittäytyneenä kokouspaikan ulkopuolella. Itse sanoin ääneen heti että eivät uskalla erottaa vaikka mieli varmaan tekisi. Kai Sadinmaa sai vakavat eli totiset nuhteet, hän oli ollut "tuhmapoika" ja vihkinyt homoja avioliittoon huhtukuussa. Olen sitä mieltä että tarvitaan aina "ritarihahmoja" aukaisemaan teitä väljemmille ja vapaammille vesille.
Tässä täytyy sanoa että piispa Irja Askola ei ole tiukkapipo niuhonakkeli. Päinvastoin, kirkkolaki se on joka laahaa jäljessä.

Toinen askarruttava asia oli kun yksi opiskelija kertoi että yliopistonmäellä oli kirjaston edessä haahuillut veitsimies. Kirjasto suljettiin kun joku oli nähnyt veitsen. En mene kovin mielelläni yleisiin tiloihin ja rakennuksiin. Turun ortodoksisessa kirkossa on kuulemma tyhjää. Loogisesti ajatellen sekin rakennus on yleinen tila. Täytyy oppia ajattelemaan että tämänkin suunnan väkivalta on arkea, eikä kyllä yhtään tunnu mukavalta.

Kolmas asia on amisten ihmiskokeilu. Ilmeisesti kokonainen nuorison osa aiotaan uhrata syrjäytetyksi. Olis syytä tehdä ja nopeasti jotakin.

Minun aikomuksenani oli ottaa kuvia joen itäisen puolen Tuomaansillan pöheiköstä. Kokoomukselainen rakennuslautakunnan puheenjohtaja kertoo visiostaan, jossa jokiranta Tuomiokirkkosillalta Tuomaansillalle siivotaan puista ja pensaista ja tilalle tehdään kerrostaloja, ravintoloita ja muuta tuottavaa toimintaa. Puskat kuulemma häiritsevät. Minua ei häiritse yhtään kyseinen jokirannan pätkän vihreä luonto. Ei siellä puskissa juoppoja ole, siellä on kalastustaitoisia maahanmuuttajia.

Tarkemmin ajatellenainoa paikka johon grynderit ovat iskeneet silmänsä on Armfeltin talo ja tontti Tehtaankadun alkupäässä. Siinä on kaupungin vuokra-asuntoja joissa asuu "parenpia ihmisiä".

Turussa tänään lämmintä ja kaunista. Nää syyskuiset päivät mieleeni jäivät...