Monday, March 7, 2016

Murenevat marjat ja läikkä muurissa

Sataa märkää räntää. Harmaus kattaa maiseman. On maaliskuun seitsemäs päivä.
Aamulla aikaisin menin kauppaan. Ohitin muurin jossa oli läikkä, läikän teki merkitykselliseksi ruusunmarjat muurin vieressä. Ne eivät olisi merkityksellisiä ilman tuota läikkää. Kuva olisi lattea ilman läikkää.
Samat murenevat marjat. 1980 luvulla ruusunmarjakiisselit ja soseet olivat muodissa. Onko niitä enää kaupoissa nykyään. 1980 luvulla asuimme Portsassa. Yritin olla mahdollisimman näkymätön. Isännöitsija kertoili tarinoita naisesta joka oli asunut talossa joskus, hän oli juoppo ja huora ja ollut merillä. Mieheni oli merillä, kuului päällystöön, joillekin sillä oli merkitystä. Tamara Lund sanoi kerran että turkulaisia on vähintäänkin kahta sorttia: niitä jotka ovat rehellisiä ja avuliaita ja ystävällislä. Toinen ryhämä onkin sitten perusvihamieliset, pahansuovat ja töykeät. Portsassa oli silloin tuota jälkimmäistä hämmästyttävän paljon. Ehkä he olivat aina vähän puolustusasemissa. Nyt siellä ollaan hyvinkin tietoisia asuinalueen histosiallisesta merkityksellisyydestä laajemminkin. Portsan puutalot ovat jämäkämpiä kuin Lonttisissa. Silläkin on historiallinen taustansa.

Anopillani, joka on jo kuollut, oli minusta outo tapa puhua. Hän ei koskaan puhunut suoraan ihmiselle, vaan niille joille asiat eivät olisi kuuluneet. Henkilö sai tietää vasta aikojen päästä mitä oli puhunut. Nyt tiedän että se on hyvin turkulainen tapa. Sellaista puhetta oli seikkiksessäkin. Pomo oli hyvä tässä lajissa. Hän sotki koko työkentän halutessaan ja hän kyllä halusi ja nautti siitä. Suoraan sanojat joutuvat Turussa ahtaalle.
Joen mustat silmät katsovat räntäsateen läpi harmaata taivasta. Sama harmaus kuin suurimman osan vuotta. Suomen kansallisväri on minusta harmaan eri sävyt.

No comments: