Juhlien jälkeen oli ukonilma. Tänään on sunnuntai ja ukkosen jälkeinen raikas sää lisää harrasta tunnelmaa. Nurmikko jalan alla on kosteaa. Paistaisi auriko muutaman päivän niin päivänsinen nuput aukeaisivat. Kanttarellit kasvaisivat ja mustikat tulisivat vieläkin mehukkaammiksi.
Yöt ovat jo pimeitä ja elokuun lämpimiä öitä ei ole ollut, kaikki on jotenkin muuttumassa ilmaston suhteen. Joku juhlija sanoi että "Lapsena uimavedetkin olivat lämpimämpiä ja kesät kuumempia." Luulen että vanhemmiten kaikki käy jotenkin mauttomammaksi ja hajuttomammaksi ja viileys tuntuu herkemmin. Sitäpaitsi ihmisen muisti kultaa ja kaunistelee ja liioittelee parhainpäin olevaksi.
Äitini 90v. menee tänään ystävättärensä 70v. juhliin ja huomenna menemme sukulaisia tapaamaan kylälle ja katsastamme uuden uunin. Hämmästyttävää energiaa, sillä nuoremmatkin uupuisivat moisesta menosta, mutta jalka vippasee ja aivot toimivat. Ainakun tarvitaan tietoja jostakin henkilöstä, äitini latelee syntymäajat, paikat, ilmantilan syntyessä ja koko henkilöhistorian kuin kaupanhyllyltä.
Karjalanpiirakoita tehtiin juhliin ja mummo sanoi "Jos jätämme tekemättä niin joku jo sanoo että ei se enää piirakoita pysty tekemään ja kohta on maine mennyt." Siispä teimme piirakoita ja juhlapitkon. Tämä on kunniakysymys. Lisäksi äitini letitti hiukseni säällisesti tiukalle, minulla kun on taipumus tehdä löysä letti vasemmalla puolen päätä. Sitten löysin Lyytin vanhan nuttura neulen ja taiteilin lettinutturan. Ennen kylällä naiset kävelivät lettinutturat päässä jka hiusverkko kruunasi kaiken.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment