Omenankukissa tiivistyy kevään hetkellisyys. Kauneus joka muuntuu materiaksi.
Raparperi puskee maasta esiin. Tämä pensas on satavuotias luulen. Rakennukset hapertuu, ihmiset kuolee mutta raparperi jää. Kevään ensimmäisistä versoista tehty kiisseli eli heinävelli on erilaista kuin täysikasvuisesta tehty. Maultaan parempi.
Turussakin joidenkin puutalojen pihoilla kasvaa raparperia. Joistakin ne on nyysitty pois tunkiokasvina.
Näistä kukista en tiedä. sattuivat olemaan yhden siirtolohkareen vieressä. Kävellessäni metsässä huomasin todella auuria kiviä kuin monumentit, maisemaan viskatut. Jääkauden jäljiltä asettuneet.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment