Konevitsan kirkon pienoismalli loistaa valaistuna kun sisälleen laitetaan kynttilä. Ostin kerran tuon taiteilijan tekemän kirkon pienoismallin itselleni. Silloin kun Konevitsan luostari elvytettiin, oli projektissa mukana paljon pietarilaisia taiteilijoita. Nykyään luostari porskuttaa lähes omillaan, mutta ei torju avustuksia, eikä vapaaehtoistyötä. Konevitsa on Vanhan Valamon vaatimattomampi veli.
Joulun proosallisempi puoli eli kinkku on tarkasti valikoitava. Eräs saksalaisomiteinen kauppa myy ainoastaan suomalaisia kinkkuja kohtuu hintaan. Muuten olen sitä mieltä että joulu menee vähemmälläkin ruoalla. Parempi satsata laatuun kuin määrään. Tämä lausahdus herätti omantuntoni ja kaikki ruokakassijonot ja lapset ilman lahjoja.
Ortodoksinen kirkko voisi tarjota joulupäivällisen varattomille lapsiperheille ja olla esimerkkinä suorasta kristillisestä toiminnasta. En ole koskaan pitänyt ortodoksien nurkkakuntaisesta tavasta ajatella vain omia oikeauskoisia ja paremmin toimeentulevia jäseniään Jouluna. Suhtautumisen pitää olla maailmaasyleilevää ja valikoimatonta.
Joulupukki aaton vigiliassa ei ole hyvä ajatus sillä heille on oma joulujuhlansa Tapanin päivänä. Ortodoksit ilman rajoja jouluna olisi hyvä tapahtuma. En usko että tapahtuu mitään tämänkään asian suhteen sillä asia pitää varmaankin käsitellä ja hyväksyttää kirkolliskokouksessa. Ylipäätään en ole vakuuttunut heidän halustaan auttaa ja lievittää ihmisten hätää. On tervallisempaa juoda teetä "iloisessa seurassa" joka taitaa olla aika sisäänlämpiävä ja harhainen. Teetä on kyllä ihan mukava juoda, ei siinä mitään pahaa ole.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment