Joulun alla III

Tänään on talvipäivänseisaus. Vuoden lyhin päivä. Humenna on jo sekuntia pitempi valon aika.

Illan pimentessä sytytän ulkokynttilät ja toivon että lumesta saisi lumilyhdyn.

Seikkiksessä muinoin teimme aamuryhmän kanssa lumilyhtyjä. Iltapäivällä saapuessani paikalle olivat lyhdyt potkittu säpäleiksi. Silloin oli tietyn ikäisillä lapsilla taipumus tuhota kaikkea kaunista.

Pienet lapset tekivät joulukoristeita. Ne olivat lasten tekemiä ja myös näyttivät siltä. Yksi pomo kävi valittamassa ettei sellaista törkyä saa laittaa näytille, No, ohjaajat varmaan keskenään taikoivat kyllin hienoja "näytille". Jotenkin tämä sotii minun oikeustajuani vastaan.

Pitääkö jouluna syödä torttuja vaikka ei niisiä pitäisikään? Pipareita teen tuoksun vuoksi. Joulutunnelma rakentuu paljolti tuoksuista ja muista aistielämyksistä.

Kun olin lapsi, niin koulun kuusijuhlassa saimme jokainen pussin, jossa oli rusinapulla. Sitten oli tapana kirjoitella joulukortti kaikille, jokainen sai riittävästi kortteja koska kaikki lähettivät kaikille. Sitten oli aina joku poika joka kirjoitti että Joulukusella kun piti kirjoittaa että Joulukuusella. Joulukuusella tarkoitti Kuusijuhlaa. Keittäjä valmisti oikeaoppisen joulupuuron kunnanrahoilla. Pikkujoulupuuro oli opettajien kustantama mikä silloin kuulutettiin siltä varalta että joku alkaa valituslaulun kunnanvarojen väärinkäytöstä.

Värikästä oli kyläelämä muinoin. Ukot marisivat turhien asioiden merkityksestä akoille jouluna. Heille riittäisi vallan mainiosti suolakalat, ruisleipä ja joulujuotavat, joita akat taas eivät halunneet jouluna.