Joulun alla II

Melkein valkea maa. Tyyni sää ja lämpötila nollassa. Tuomaan päivä ja tästä alkaa joulun aika.

Pohjois-Karjalassa taipuvat puiden oksat lumesta ja maassa sitä on kuulemma paljon.
Lapsuuden talvista muistan vanuneet lapaset ja palelevat sormet ja varpaat. Talojen ikkunoissa oli jääkiteitä, jääkukkia ja joskus laitoin sormet ikkunajäähän ja katsoin ulos. Uunit taloissa olivat isot, mutta aamuyöllä vesikorvon vesi jäätyi. Taloissa ei ollut homeongelmaa. Vaatetuskin oli kotikutoisen oloista, laskettiin mäkeä mekko päällä ja villahousut jalassa. Kaikilla oli huopatossut.

Muistin olikitähteä ripustaessani serkkuni Maijan tekemän perunaan upotetun talventöröttäjä joulukoristeen. Otetaan raaka isohko peruna, kääritään se folioon ja sitten pistellään naulalla reikiä sopivasti ja laitetaan talventöröyyäjät reikiin. Minusta se oli kaunis. Voi ripustaa kattoon.