Vuonna 1938 anoppi-vainaani meni naimisiin Pietarista vallankumousta paenneen perheen pojan kanssa. Teko oli rohkea sarvikuonojen maassa. Myöhemmin nämä sarvikuonot pahoinpitelivät miehen ja avioliitto hajosi muutenkin. Anoppi eli silti yli yhdeksänkymmentä vuotiaaksi. Heille syntyi kolme poikaa, joita sarvikuonot tökkivät. Minulla oli tunne että anopillani ollut yhtään ihmistä josta hän piti todella. Mielestäni hän oli hyvin ennakkoluuloton ja rohkea aikana jolloin ei ollut tavallista avioitua pakolaisen kanssa. Mies pyysi häntä jättämään sukunsa ja seuraamaan häntä. Hän ei voinut koska sarvikuonojen suku on yksipäisten heimo.
Nyt 2009 hänen "pakolaisensa" täyttää 92 vuotta. Viimeisimmän tiedon mukaan hän ajaa autoa, on selväjärkinen ja fyysisesti ikään nähden hyvässä kunnossa. Hänessä on häivähdys kansainvälisyyttä. Sarvikuonojen suku vihasi ja halveksi häntä kaiken aikaa.
Lunta ei vain kuulu, ei näy.
No comments:
Post a Comment