Tohtori Zivagon viipyilevät junat

Tohtori Zivagossa ovat junat läsnä. Junat kulkevat tai seisovat lumisessa metsikössä tai juna porhaltaa arojen yli. Tsaarin ajan junasalongit muuttuivat riisutuiksi karjavaunuiksi. Juna keväisessä, valkoisessa koivikossa synnytti romanttisen mielikuvan sisällisodan ajassa. Tohtori Zivakon elokuvan ensi-illasta lienee jo viivikymmentä vuotta. Tohtori Zivagon päivistä on junaliikenne muuttunut viipyilevästä romantiikasta tehokkaaksi ja arkipäiväiseksi. Junamme tosin saattavat viipyillä kesken matka metsissä ja asemilla teknisistä syistä. Ja sitten on tämä Lara ja hevoset ja raitiovaunu kun Zivago kuolee. Laran katseessa ahdistus,kaipuu ja kauhu.

Eilen illalla odotin junaa saapuvaksi asemalle. Se oli hieman myöhässä ja kuvasin hiipuvassa valossa junia ja radan takaisia maisemia. Puolalanmäki on mielenkiintoinen arkkitehtuurisuutensa vuoksi. Entinen todella 1800 luvun "rupulviileke"(köyhälistökortteli) on nykyään kulttuurista rakentamista täynnä.

Kaduilla tuuli pölyttää vanhaa hiekkaa. Junat saavat aikaan halun lähteä matkalle, nousta junaan ilman määränpäätä.