...Jokainen piiskanisku oli kuin suudelma...

Olen lukenut Arvi Pertun Kipu romaania. Rupesin näkemään outoja unia: seikkailen oudossa miljöössä, oudoissa taloissa joissa on salahuoneita jonne voi piiloutua ja joista voi katsella pahoja olioita, olioita joista ei tiedä kuka mitäkin on.

Pitää selvittää tämä historiallinen jakso Suomen historiassa perusteellisesti. Naissotilas Fredrika on kovasti miehen kaltainen. Hänellä on piiskan sivalluksen aiheuttama arpi kasvoissaan ja hänen toinen jalkansa on vaurioitunut lapsena onnettomuudessa. Hän on asunut Berliinissä ja Pietarissa, oppinut ja ilmeisesti varakas, hän on moderni ja vetää viivan eli kokainit silloin tällöin. Jos heittäytyisi "tutkijaksi" voisi tässäkin nähdä symboliikkaa moneenkin asiaan aikana jolloin kaikki oli hieman sekaisin. Suomen 1918 tapahtumat taustalla ja Vienan itsenäisyys tavoitteena. Aika on 1918-1922.

Kun punaisia ammuttiin saunan takana toteaa Fredrika mitä muutakaan heille tekisi

Hänen ja karjalaisen Santerin rakkaus on mahdoton juttu? Täytyy ottaa selville miten outoa se lopulta oli ja lukea kirja loppuun.