Joen jäällä kävelee mies lehtiharavan kanssa...

Puutalossamme on lämmintä. Tuhti valkoinen kissa lihnii vaahteran taakse. Lunta on vähän. Joen jäällä kävelee rantojen siivooja lehtiharavan kanssa. Hän on pinonnut risuja ja katkenneita puunoksia kauniisti järjestettyyn kasaan.

Tehtaankadun puutalot ovat ryhdikkäitä ja pihat tilavia. Nämä ovat kaupungin vuokrataloja ja niissä asuu sivistynyttä ja korkeasti koulutettua väkeä. Tulotasoltaan he eivät liene korkeasti tienaavia.

Kerttulikadun puutalot ovat vanhoja ja niissä asuu kaiketikin korkeasti kirkollista luterilaista väkeä. Osa taloista on nikkarjugendia. Yksi tuttavamme oli tiedustellut että olisiko siellä asuntoa hänelle tyrkyllä. Rovasti oli hermostunut ja luonut katseen: näissä taloissa ei olisi sinun hyvä olla. Kirkosta eronnut ja viinistä pitävä henkilö. Kyllä se niin on että ihmisen pitää etsiä persoonansa tasoinen asuntoalue. Ei ole järkevää tunkea taloon jossa ei ole hengenheimolaisia. En usko että Kerttulinkadun puutaloasunnot ovat ensimmäisenä uhattuina.

Jarrumiehenkadusta olen aina pitänyt. Asuimme aikoinaan muutaman vuoden sielläkin. Toivoa sopii etteivät sen puutalot häiritse kaavoittajan silmää epäyhtenäisyydellään. Onhan siellä Paavo Nurmen kotitalokin ja luultavasti suojeltuna rakennuksena.

Rautatieasema on todella lähellä. Junalla pääsee nopeasti pois tästä kaupungista.
Nykyinen puutaloasuntomme on ihanteellinen erakkoluonteelle, kuten olen, en ole ihan varma kuinka kauan tätä ihanuutta kestää.