Kun sateen jälkeen heinikossa kengät ja lahkeet märkinä seisoo tuulessa, käy outo virtaus iholla. Kananlihalle menee ja vilunväreet puistattavat. Samalta tuntui eilen lukiessani Turun valtuuston Toriparkkiäänestyksen tulosta. Yhden äänen enemmistöllä toriparkki sitten hyväksyttiin. Tapahtui kuulemma historiallisesti ensimmäinen kerta kun valtuusto käveli kaupunginhallituksen päätöksen yli. Tässä kaupungissa on kävelty ihmisen ja inhimillisyyden yli tämän tästä.
Meidän Turku-yhdistys valittanee korkeinpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely vie aikansa. Kävelen päivittäin vanhan Puutorin ohi. Se on ruma tori nykyään, tai ei sitä enää toriksi voitane kutsua.
Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko lepää savipatjalla. Toivokaamme sille korkeimman suojelusta ja pitkää ikää. (Myös maallisen vallan korkeinta suojelusta.)
Tampereen kaupunki on suhtautunut positiivisesti ortodoksisen kirkon ja seurakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Turussa asiat ovat toisin. Olemme toisia...
No comments:
Post a Comment