Wednesday, June 20, 2012

Ollos iäti muistettu...


Juhannusruusut aloittelevat jo kukintaansa. Juhannusruusuilla on aivan erityinen merkityksensä minulle. Muistan lapsuudesta rehevät juhannusruusut mummolan pihapiirissä. Ne kukkivat suhteellisen hetkellisesti ja kuihtuvat nopeasti.

Ihminen elää aikansa ja kuolee kuten luonnollista on. Hämmästyttävää on että juuri monet sairaanhoitotyössä olevat henkilöt ovat vieraantuneet kuoleman luonnollisuudesta ja käyttäytyvät pelonsekaisesti kuolevaa potilasta kohtaan. Tuttu sairaalapastori sanoi että kuolemaa kohti kulkevaa potilasta vältellään ja hänen luokseen ei mennä ilman syytä. Saattohoitokodit ovat tietysti asia erikseen.

Ihmisen kuolemattomuus on aivan muuta kuin ruumiin kuolemattomuus jota me, ainakin länsimaissa, tavoittelemme sielut ruvella.


Ortodoksisessa kirkossa pidetään panihidoja kuolleille. Se on muistopalvelus tuon`ílmaisiin kutsutuille.





No comments: