Luulin jo sorsanpoikasten joutuneen hauen suuhun mutta tässä nämä paistattelevat päivää.
Rehevyys on ylenpalttista juuri nyt.
Positiivisia asioita tapahtuu sillä kaupunki osti Miina Äkkijyrkän vasikkaveistoksen.
Turun murretta kuulee harvoin torilla enää. Murre on tunteita nostattava asia ja jopa eri kaupungin osissa voi olla erilaisia murteita. Muistan että takavuosina kirjoitettiin murrerunoja ja riideltiin niiden oikeaoppisuudesta. Yksi naiskirjailija sanoi oksentavansa kun luki miesrunoilijan vahtolaisvaikutteisia runoja. No, hänen omat runonsa olivat turkulaista ulostetta. Harri Raitis kaiketikin teki Katekismuksen Turun murteella tai sitten muistan väärin. Murteita ei saisi päästää häviämään sillä ne ovat osa identiteettiä.
Odotan kansanäänestystä Toriparkista. Se olisi neuvoa-antava. Ottavatko poliitikot neuvosta vaarin jos vastaus on EI!
Tämä itsetietoinen lokki tietää kuka on jotakin. Ei sentään kannata lähteä Tampereelle paskomaan.
No comments:
Post a Comment