Aurinkoinen ja kuulas päivä. Melkein kolea kesä. Elleivät puut olisi lehdettömiä, voisi luulla että kohta on kevät. Kevääseen on vielä matkaa, on koettava joulut ja pääsiäiset ennen sitä. Hymyni ei ole nyt juuri täydellisin; etuhampaan paikka putosi. Ystävämme Anu sanoi ennen kuolemaansa että elämä tule kaikin puolin kalliimmaksi mitä vanhemmaksi ihminen tulee. Hammaslääkärilaskut kasvaa ja silmät näkevät omiaan, korvat humisee ja kroppa ei tottele, vaan alkaa elää omaa elämäänsä.
En ole vieläkään löytänyt kasettia jossa Anu puhuu 1900-luvun kirjallisesta kulttuurielämästa. Hän oli Taata Sillampään miniä jonkin aikaa ja se aika oli värikästä.
Huomenna siirrytään talviaikaan. Haluaisin nukkua talviunta niin kuin karhu. Minua naurattaa nämä lounaissuomalaiset karhu- ja susipelko-jutut.
No comments:
Post a Comment