Aamulla heräsin varmana siitä että on maanantai. Ihmettelin etten katsonut Kriminalaistia eilen. Sitten havahduin kokonaan ja muistin katsoneeni Wallanderin, viimeisen Wallanderin. Siinä on se kohta jossa pieni tyttö ratkaisi kuka on konnan eli poliisimestarin. Lopetin katselun siihen, loppu oli liian surullinen ja ahdistava. Wallander sairastui muistisairauteen. Henning Mankell kertoi haastattelussa lopettaneensa Wallanderi sarjan kirjoittamisen koska Lindaa näytellyt näyttelijä teki itsemurhan ja Wallanderi-elokuvien käsikirjoitukset kävivät ylivoimaiseksi kirjoittaa sen jälkeen.
Luin islantilaisen dekkarikirjailijan kehutun kirjan ja ihmettelin jo alussa että olinko lukenut kirjan aikaisemmin. En ollut, sillä se oli vasta käännetty suomeksi. Ajattelin, että onko tämä toisinto jostakin. Tarina oli hyvä, en vain ole koskaan ymmärtänyt islantilaista elämäntapaa. Kirja ei tehnyt minuun erityistä vaikutusta. Pohjoismainen noirgenre on joskus nykyään epätodellista ja vieraantunutta pahimmillaan.
En erityisemmin tartu amerikkalaiseen dekkariin mutta nyt luin Tess Gerritsen Tappava salaisuus kirjan lähes yhdeltä istumalta. Siinäkin ovat avain asemassa lapset jotka tiesivät liikaa, ja joita alkoi kuolla aikuisina vähän liian silmiinpistävässä määrin. Avainsana oli yksityinen iltapäiväkerho, oletettu pedofilia ja syytömät tuomitut. Lisäksi katolisten pyhimysten marttyyrikuvat ja tarinat joita murhissa käytettiin. Kuolema oli suunniteltu uhrin syntymäpäivänä vietettävän marttyyrin kuolintavan mukaan. Jos on kiinnostunut katolisista marttyyritarinoista, niin se lisää kirjan lumoa. Loppu on hyvinkin ajankohtainen nykyihmisen moraalin rappion kuvana.
Tänään Turussa aurinkoista heti aamusta, lokakuinen aurinko vaan ei enää lämmitä. kaunis ja kuulas sää, kuin seurakunnan julkisuuskuva, sekään ei lämmitä. teeskentelyn ja ulkokultaisuuden aika. No, onhan se järkyttävää jos piispakin tuijottaa jonkun persettä vihamielisesti. Tiedän että se perse on paljon vähemmän käytetty kuin joidenkin seurakunnan kermaperseet. Miten ihmeessä olen joskus käynyt siellä? Miten selittäisi moisia harharetkiä itselleen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment