Vanha suojeltu 1700-luvulta oleva tammi pukeutuu ruskaan. Takana oleva Sibeliusmuseo on arkkitehtoonisesti merkittävä.
Eilinen kahden ihmisen halkotalkoo tuntuu kropassa. Kolme kuutiota kahdessa tunnissa sisään ja saunaan. Onneksi oli pouta sää.
Tänään on puolipilvistä, nostin yrttiruukut verannalle varoiksi ettei pakkanan pane. Köynnos on vielä vihreä.
Sauli Niinistön mielestä ortodoksikirkko on kokoaan suurenpi. Voi olla mutta en siltikään äänestä häntä. Kirkko ei tiettävästi anna jäsenilleen ohjeita ketä äänestää. (Paitsi eräässä lounaisessa seurakunnassa)
Menen silakkamarkkinoille mieluummin kuin kirjamessuille. Elämä on valintoja täynnä. Arjen ihmeet ja sankaruus on sille joka näkee. Sitä paitsi siellä ei törmää tuttuihin.
Luin Panteleimonin dekkaria Viestejä tuonpuoleisesta ja ihailen hänen lempeää ja kunnioittavaa ihmiskuvaansa, ja erityisesti naiskuvaa. Hänen kirjoistaan ei löydy riihen seinästä repäistyä pirttihirmua. Murhaajatkin saavat armon ihmisinä.
Ehkä poikkean kirjastoon.
Ostimme kaksi kiloa silakoita ja ison purkin venäläisiä suolakurkkuja. En ole ennen saanut näin hyviä kurkkuja. Tekijä oli venäläinen nainen Kangasalalta. Saaristolaisia omenoitakin olisi ollut.
Nyt silakat ovat uunissa ja tuoksu on hieno. Mietin että mikä on hyötysuhde silakkafileiden ja perkaamattomien välillä. Yllättävän paljon perkeitä tuli roskikseen.
No comments:
Post a Comment