Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Optimistiset ihmiset kunnostavat puutaloasuntoja kauniiksi. Kaunista on kyllä purkufirman jyrätä rapistunutta Nikkarijugendia maan tasalle.
Tilalle korkeita kerrostaloja, hyvä tuotto ja kaikki muut tyytyväisiä, paitsi entiset asukkaat ja ne, jotka kantavat huolta kaupunkinäkymästä.
Minua eivät häiritse seiniinmaalaajat ja korkeatasoiset graffitin maalaajat, enemmin häiritsevät rumien talojen suunnittelijat ja rakentajat. Heitä pitäisi sakottaa kaupunkimaiseman pilaamisesta. Kaupungin sivistyksen taso on suhteessa kaupunkikuvaan.
Jos purettavien talojen ainoa omistaja on OMISTAJA ja asukkaat vuokralaisia, niin valittaminen ei johda mihinkään. Jos taas asunnonomistajia on muutama, niin yhden osakkaan valitus instansseihin estää tai ainakin pitkittää talojen purkamista.
Mitä muuta voi tehdä kuin tallentaa kameralla kaupunkikuvan muuttumista kauniista rumaksi. Yhteisön rikkirepimistä, sillä jos on asuttu kymmeniä vuosia samassa pihapiirissä, yhteisön muodostuminen on selviö. Jostain syystä olen aina viihtynyt paremmin tällaisissa yhteisöissä kuin vastaavissa kirkollisissa yhteisöissä.
No comments:
Post a Comment