Sunday, January 22, 2017

Nämä elokuvat eivät ole viihdettä

Jos unohdamme, yö saapuu. Alain Resnaisin elokuva Yö ja usva on hyvin kipeä ja runollinen elokuva
Hans Eislerin musiikki ja Jean Cayrolin teksti tekevät siitä intenssiivisen elokuvan joka pitää otteessaan katsojaa loppuun saakka.

Andrei Singerin ohjaama elokuva Keskitysleirien salattu totuus elokuva sisältää dokumenttikuvia Bergen-Belsenin, Maidenekin, Auschwtzin ja Dachaun keskitysleireiltä keväällä 1945 kuvattua materiaalia. Aineistosta piti tulla Alfred Hitchcocin ja Sidney Bernsteinin elokuva, mutta sitä ei koskaan tullut. Sodan jälkeinen poliittinen kaupankäynti ja hyödyn temetiikka veivät aineiston arkistojen kätköihin. Sodan jälkeinen jaettu Eurooppa oli omiaan unohtamaan natsien hirmutyöt. Elokuva Keskitysleirien salattu totuus pitäisi sisällyttää koulujen oppimateriaaliksi, sillä jos unohdamme yö saapuu varmasti. Kun Strump valittiin presidentiksi, alkoi fasismin uusi renessanssi näköjään. Euroopassa kokoontuu äärioikeistolaisten puolueiden ja ryhmien kokous. Olin näkevinäni Suomen lipun osallistujien lippujen rivissä. Kuka henkilö edusti Suomea fasistien kokuksessa. Nätä kokoontumisia ei saa vähätellä tai niille naureskella.

Illan viimeinen elokuva oli dokumentti Claude Lanzmanin Shoahin aaveet. Se kertoo Claude Lanzmanin suurtyöstä, yhdeksäntuntisesta Shoah-holokaustidokumentin teosta. Sen kivuliaasta ja pitkästä tiestä elokuvaksi. Nämä elokuvat eivät ole viihdettä.

Ajassa jota elämme parhaillaan on nähtävissä hälyttäviä viitteitä ihmisarvon ja moraalin katoamisesta. Jos unohdamme, yö saapuu varmasti.

No comments: