1960-luvulla laulettiin " puhe puista on hulluutta koska vaikenemme silloin niin monista rikoksista..." Jotenkin näin se meni. Nykyään tuntuu olevan turvallisinta puhua vain ja ainoastaan linnuista ja puista. Yhteiskunnallinen tilanne ja koko maapallomme on muuttunut käsittämättömäksi paikaksi elää. Siksi nostan hattua aina kun tapaan ihmisiä jotka uskaltavat olla erimieltä ja jopa asettua vastahankaan rahan ja vallan edessä.
Olen ollut mukana seurakunnissa ja nähnyt sen todellisuuden, joka on eri kuin kristillisen yhteisön pitäisi olla. Jos totuutta etsit, et sitä sieltä löydä, sillä valta keskitetään aina ja valta myös turmelee joskus. Kun vastuu jaetaan se katoaa (Erno Paasilinna) Siksi nostan myös hattua näille jotka uskaltavat olla vastavirtaan myötäilemisen sijaan. Ja sitten on myös osattava lähteä seisovasta vedestä virtaavimmille vesille kun aika on, sillä tuleen ei saa jäädä makaamaan sanoi inkvisiittori teloituskomppanialle. Huti tuli, lumi suli, puro sanoi puli, puli.
Olen muuten sitä mieltä että seurakunnat ja kaupungit pelkäävät lahjakkaita ja idearikkaita työntekijöitä. Heistä ei voi koskaan olla varma mitä he saavat päähänsä. Siksi sinne valitaan lähes aina keskinkertaisuuksia. Ja lisäksi yksi ihminen ei voi olla yksin vastuussa kaikista arvosteluista sanokoot kattilankalisuttajat mitä haluavat. Miten monta jäsentään yhteisöt ovat ajaneet itsemurhaan? Onko kukaan tilastoinut. Nämä ovat asioita joista puhutaan kuiskaustakin hiljaisemmin. Itsemurhaajan puolesta rukoilevat ainoastaan tosikristityt ja hekin hiljaa, valmiina kieltämään jos inkvisiittorit kysyvät.
Turun ortodoksisessa seurakunnassa pelätään että minäkin osallistun seurakunnan vastaiseen toimintaan ja sitä johtaa kuulemma entinen kirkkoherra, joka ei muuten ole kenenkään kanssa juurikaan tekemisissä. Mihinkähän tämä paranoidinen yhteisö vielä yltää.
Ylinnä oleva kuva ei liity mihinkään erityisesti eikä sitä kannattane pelästyä.
No comments:
Post a Comment