Totta vie siellä on koulu huurteisessa koivikossa. Olisi tilaa kirjoille, joita on kyllä liikaa. Kirjastoa voisi pienentää, karsimalla arvottomat pois. Arvottomat tässä tarkoittaa niitä kirjoja, joita ei kukaan enää jaksa edes avata, saati lukea. Tuntuu raaálta, mutta on järkevää. Kirjarovioita en suosittele kenellekään. Koulu huurteisessa koivikossa, tuntuu mukavalta: suden jälkiä ehkä pihassa ja valkoista lunta. Sepä olisi (ehkä) erakon toivepaikka. Siellä hissuttelisin huopatöppösissä ja olisin kaukana kavalasta maailmasta. Minua on ruvennut jurppimaan ystävyyskäsite nykyään nettiaikakaudella. Facebook on kammottava, se merkitsee ystäväksi vaikka kenet jos satut menemään jonnekin. En ole mennyt facebookiin enkä suunnittele meneväni. Ystävä on minulle vanhan merkityksen ystävä, ei mikään yhden netti-yhteyden juttu.
Voisin maalata loppuun aloittamani ikonin. Ja voisin järjestää, todennäköisesti, illanistujaisia sinisessä salissa koko kylälle. Siellä olisi harvalukuinen, mutta laadukas naapurusto.
Huh hellettä, sanoi jänis pakkasella!
1 comment:
Olen iloinen Joensuun talonvaltaajien luovuudesta. Torikatu 10. He ilmiantoivat itsensä ja kaverinsa poliisille ja poliisi näki viisaaksi lopettaa tutkinnan. Olisi tullut liian kalliiksi veronmaksajille. Onpi perustettu kannatusyhdistys tälle talonvaltaukselle. Hyvä Joensuu.
Post a Comment