Saturday, January 2, 2010

Pihalla lepattaa kaksi kalpeaa kynttilää


Shaljapin laulaa radiossa. Kuuntelen häntä mieluummin kuin kirjallisuudentutkijoiden analyysia nykyrunoudesta. Anja Erämajan runot tuntuvat hyvinkin minulle sopivilta. Yliopistojen tutkijat ovat aina tuntuneet minusta vähäverisiltä ja heillä ei ole mielipidettä yhteiskunnastamme tai vallitsevista oloista. Yhä enenevässä määrin haluan olla rauhassa ja omissaoloissani. Yöllä näin unta että kaikki asiat ja tavarat olivat järjestyksessä. Tavallisesti unissani vallitsee kaaos. Naisrovasti, joka muistutti erästä naiskirjailijaa, kauppasi matkaikonia ja sanoi että me tarvitsemme sitä tulevaisuudessa. Vastasin että minulla on ikoneita riittävästi. Miksi minä ostaisin ikonin häneltä. Hän väitti minua kulmikkaaksi. Kas kun ei melkein rikolliseksi. Tässä kaupungissa on aina ollut vain yksi tapa sanoa ja ajatella ja toimia. Jatkoin matkaani ja vastaan tuli iloinen ja kaunis pastorimme joka hohti valoa. Hänen ilonsa tarttui minuunkin. Heräsin ja ajattelin että alkanut vuosi ja vuosikymmen ovat mahdollisuuksia täynnä. Kiinalaisessa horoskoopissa olen puhveli. Länsimaisessa taas vesimies. Hyvä yhdistelmä, sillä puhvelilla on jalat maassa ja luja tahto.

Pihalla lepattaa kaksi kalpeaa kynttilää pakkasessa. Jossakin kuuluu vaimeata kohinaa. Kaupunki elää

1 comment:

Inkeri said...

Lisää uniosastoa: viimeyönä, juuri ennen heräämistäni, näin unen että Eerikinkadulle oli parkeerattu punainen juguaari. Se oli kaunis. Yksi kuorolainen sanoi että se on Ambrosiuksen auto ja varastettu ja ajettu siihen. Se pitäisi palauttaa Hänelle. Minä sanoin että se pitäisi pestä. Sitten tuli vihainen vanha seurakunnan täti ja tiuskaisi ettei puolisokeille pitäisi antaa ajokorttia! minä ajattelin että se oli isä Mitron auto ja että ihmiset ovat metsässä. Herättyäni radiossa soi Jouluoratorio. On Teofania eli Loppiainen.