Kirjastossa Tommi Parkko puhui filosofisesti ja luki runojaan. Sieltä siirryimme Bar Kuka baariin. Siellä vanha runokonkari Kari Aronpuro luki runojaan. Kiitos hänelle niistä.
Voisihan Mataleenan teatteriryhmäkin esittää runoviikolla runoja, hoksasin asian liian myöhään. Olen kyllästynyt rahastajiin joka paikassa. Yht´äkkiä tajusin että, kun ryhmän kassassa oli rahaa, oli myös jakajia tyrkyllä. Oli tosin niitäkin jotka tekivät asian puolesta ilmaistyötä. Runous on elämäntapa ja olotila.
Turku kirjailijan kaupunki (Ritva Hapulin, Tuula Åkermanin ja Leena Päivösen toimittama.) Teos lienee tehty Turun julkisuuskuvan kirkastamiseksi. Kuka mahtoi olla tilaaja ja rahoittaja? Turussa on merkillinen kaksijakoinen tapa suhtautua kaupunkiin joko kaunistelevana tai vihaisena. Eikö mitenkään saataisi aikaan totuudenmukaista keskustelua, joka ei olisi karamellin kaunis tai ruma. Kirjasta tulee pakostakin kriittiselle lukijalle mieleen vähemmän mairittelevia kysymyksiä. Mikä on kohderyhmä? Ehkä tämäkin on yritys nostaa yleistä profiilia, kuten taannoin eräs lakinainen mainitsi eräässä tilaisuudessa, puhuessaan juopoista.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment