Saturday, November 1, 2008

Kuoleva köynnös ja pahan kosketus

Pakkanen tekee riitettä vesirapakkoon. En soisi talon kuistilla olevan köynnöksen kuolevan. Iso myrtti viihtyy kuistilla. Viime vuonna se viihtyi pitkälle syksyyn. Kaipasin jouluun eräänä pimeänä iltana. Voiko paholainen tulla ihmisen hahmossa kirkkoon? Tunsin kerran, enkä vain kerran, pahan kulkevan ohitseni jonottaessani tuohuksen kanssa Kristusikonin edessä sytyttääkseni. Hän kiilasi ohitsei liukkaasti, naamallaan ovela ilme. En pidä hunosta käytöksestä, vaikka asialla olisi itse vanha vihtahousu. Piispa saisi pitää kirkossamme pahojen henkien karkotuksen. Miksi minä tästä kirjoitan. Asia vaivaa minua, sillä näin marrakuussa kuolema tulee luonnon myötä käsin kosketeltavaksi. Tulisi lumi ja loppuisi etelän kaamos. Tulisi lumi. Tulisi. Lumi.

Päivällä kävelimme jokivartta. Vesi oli korkealla ja oli nousemassa rantapolulle. Portugalista soitettiin että lämmintä oli 28 astetta. Meressä oli uitu ja kukko uunissa, viinipullo avattu ja vieraita tulossa. Suomalaisen kalakukon kanssa täytyy aina juoda punaviiniä. En ollut kateellinen. Olen kokenut Portugalin monta kertaa. Pidän Lissabonista. Siellä on hieno merimuseo. Vado lauluista en ole oikein päässyt perille. Portugalilaiset muistuttavat suomalaisia. He eivät tule liian lähelle. He hallitsevat surumielisyyden hienolla tavalla.
Torilla tapasimme tytöt jotka sanoivat esittävänsä japanilaista rockia. Otimme kuvia ja kiitimme. Kaupunki oli hiljainen.

No comments: